Oluita 40 pisteen tuolta puolen (Beers beyond 40 points), part 1

To øl: Dangerously close but no cigar (41/50)
(fin) Tämä olut ei ole saanut mitään huippupisteitä Olutoppaassa (27-39), mutta omalla listalla se ylittää tämän 40-pisteen rajan, jonka alle olevia oluita en jaksa/ehdi tuoda esille blogissani enää. Täyteläinen tupla-IPA siis kyseessä ja täynnä greippiä, mäntyä, hedelmää, sitrusta ja humalaa. Ei siis voi mennä pieleen tällä reseptillä. 
(eng) This beer hasn't got top points at Olutopas.info site (27-39) but at my own list it reaches that 40 point limit. Full-bodied double IPA with grapefruit, pine, fruits, citrus and hops. It couldn't go wrong with this recipe. 

Moles: Little Gentleman (41/50)
(fin) Tätä riiliä ei Viiden Pennin tiskillä Atzu turhaan kehunut.  Jo oluen pelkkä väri sai veden kielelle. Upean syvän mahonkinen väri, joka antoi jo olettaa, että makukin on upea (vaikka näillä kahdella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa). Toffeinen, pähkinäinen, karamellinen ja hiukkasen suklainenkin. Kermaisen pehmeä. Ei ihme, että Morse tykkäsi riileistä. On näissä vain sitä jotain...
(eng) Viisi Penniä pub's Atzu wasn't wrong when he said this is a great ale. Even the colour of the beer put water into my mouth. Deep mahogany signalled that the taste would be great (nevertheless those two have absolutely nothing to do with each other).  Nose & Taste: Toffee, nutty, caramel and a little bit of chocolate there somewhere. Creamy and soft. No wonder Inspector Morse loved real ale so much. These just are marvellous beers...