Uisge 2015

On aika taas viskifestivaaliviikonlopun. Nyt on vuorossa jo viides Uisge. Onko siitä jo noin monta vuotta, kun ensimmäinen festari järjestettiin Espoossa Gallow's Birdissä? Tämän vuotinen on neljäs putkeen Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. Tällä kertaa keskityin vain muutamaan viskiin, koska jouduin kärsimään muutama viikko sitten sellaisen inhotuksen kuin vestibulaarineuroniitti. Vieläkin siis tasapainoelin ei ole täysin kunnossa, jotenka pitää olla tarkkana, ettei nautiskele liikaa. Käytännössä tuo tauti tuntuu samalta kuin tuntemasi pahin känni potenssiin kolme ja sen päälle monen päivän paha krapula. No se siitä ja itse asiaan.

Ensimmäiseksi tutustuin uuteen viskitislaamoon Suomessa eli Valamon luostarin viskeihin. Heiltä maistoin 3-vuotiasta Oloroso -kylvyn saanutta viskiä. Tislattu 2011 ja pullotettu 2015. Karamellimainen, sokerinen, puinen ja sherryinen viski oli odotettua parempi. Ilmoituksen mukaan he aloittivat tislaamisen syksyllä 2014, jotenka mistä tämä 2011 tislaus on peräisin? Just Peat It'in mukaan on kyse siis tästä. Itse viski oli kyllä ihan mainio.

Seuraavaksi käväisin ottamassa maisteluun BenRiachin 35-vuotiaan viskin ja ei tästäkään mitään pahaa sanottavaa. Tuoksussa omenaa, kahvia, hedelmää, hunajaa, tammea, suklaata ja sherryä. Maussa hedelmää, tammea, sherryä, mausteita ja puuta. Hyvää oli. 

Kolmantena yksi omista suosikkitislaamoista eli GlenDronachin 24-vuotias Grandeur. Nahkainen, sherryinen, viinimäinen, hedelmäinen ja vaniljamainenkin viski maistui.  Nam nam.

Neljänneksi halusin jo jotain muuta eli savuakin saa olla mukana. Laphroaigin Highgrove tarjosi hyvän mahdollisuuden maistaa savuakin. Ja oli sitä aika tasapainoisesti tässä. Myöskin turvetta, meren suolaisuutta ja ihanaa savusilakkaakin löytyi. Ei paskempi viski. 

Viimeisenä Bunnahabhainin Ceobanach (piti kysäistä, että miten tämä oikein lausutaan). Bunnan 1963-tislattu 40-vuotias jäi tällä kertaa väliin, mutta oli tämä ihan hyvä korvaava viski. Nahkainen ja parfyyminenkin viski toimisi ihan hyvänä arkiviskinä. 

Pisteet: 
GlenDronach Grandeur = 88/100
BenRiach 35 YO = 86/100
Laphroaig Highgrove = 86/100
Bunnahabhain Ceobanach = 83/100
Valamo 3 YO Oloroso = 81/100

Suuri kiitos taas järjestäjille. On todella hienoa, että tällainen tapahtuma on Suomessa. Porukkaa tuntui olevan paljon liikkeellä ja tuntui, että kyynärpäitä sai ruveta käyttämään, jotta pääsi eteenpäin. Vanha käy vissiin jo pieneksi. Tietysti kiitosta tästä ryysiksestä täytyy varmaan laittaa myös Valviralle ja muille viranomaisille, jotka omalla toiminnallaan ovat mainostaneet tapahtumaa ja saaneet liikkeelle sellaisetkin, jotka normaalisti eivät olisi tulleet paikalle.

Heikki Kähkönen ja Ian Buxton

Uisge2015 klasi. Oli mukavan kokoinen...

Teerenpelin tiski

GlenDronach Grandeur. Nam.

Munkkien tekemää viskiä.

Tähän loppuun lisään linkkejä muihin saitteihin, joissa käsitellään Uisge-aihetta:
http://viskisieppo.blogspot.fi/p/uisge.html

http://mushimalt.blogspot.fi/2015/02/uisge-2015-mushimaltin-kokemana.html?spref=fb

http://viskikonttori.com/2015/02/07/uisge-2015/

VYS:n Bunnahabhain -tasting 29.8.2013

Viskin Ystävien Seuran 1-vuotisjuhlan kunniaksi seura päätti hankkia itselleen juhlapullotteen. Pitkien mietintöjen jälkeen päätyivät Bunnahabhain -nimiseen tislaamoon eli tarkoituksella ei ihan niin päivänselvään savupommiin kuin esim. Ardbeg tai Laphroaig. Seuran puheenjohtaja Jarkko Nikkonen piti eläväisen esitelmän tämän pullotteen matkasta Skotlannista Suomeen ja miten asiat voidaan Skotlannin päässä ryssiä. Douglas Laing hoiti juhlaviskin pullottamisen ja osasi sössiä tynnyrin numerosarjan kaksi viimeisinä numeroa väärin päin ja matkaan lähti siis aivan väärä tynnyri täynnä väärää tavaraa. Alkoonkin tuo pullosarja ehti jo tulla myyntiin, kunnes Nikkanen huomasi jo pulloa paketista ottaessaan, että nyt on joku sössinyt ja pahasti. Pullossa piti olla kunnon sherryinen tisle, mutta väristä päätellen tilalla olikin jotain aivan muuta. Selvittelyjen jälkeen VYS vihdoin ja viimein sai oikean pullon Alkon hyllyille ja nyt nämä kaksi pullotetta olivatkin pääaiheena torstain tastingissä Helsingissä Punavuoren Ahvenessa (jossa muutenkin on hyvä viskivalikoima hyllyllä). Kun kerran tällainen mahdollisuus tuli maistaa molempia, niin eihän sitä tilaisuutta voinut jättää käyttämättä. Kuriositeettina pitää vielä mainita, että Douglas Laing -yhtiön omistavat veljekset riitautuivat (eikös veljeksien kuulukin riidellä?) tämän väärän viskin pullottamisen jälkeen, niin firma jakautui kahteen osaan: Douglas Laingin rinnalle tuli Hunter Laing, joka sai jaossa tuon Old Malt Cask -brändin. Eli uusi ja se oikea pullote on siis Hunterin pullottama.

Neljä Bunnaa: 12 YO, OMC 10 YO, Väärä ja Oikea VYS 11 YO.

Kattauksessa oli näiden kahden viskin lisäksi vielä yksi Douglas Laingin pullottama Old Malt Cask - sarjan pullo sekä tislaamon oma nykyinen versio 12 -vuotiaasta viskistä.

Vasemmalta oikealle:

1) 12 YO (46.3%).
Bunna teki hienon tempun tuodessaan markkinoille uudistetun perustuotteensa. Edellinen versio eli se 40% versio jäi aika mitäänsanomattomaksi verrattuna esim. sitä edelliseen Westering Home -versioon, joka oli 43%. Tämä uusi pullote on erittäin maukas, hedelmäinen, mausteinen, toffeinen, karamellinen ja täyteläinen. Hieno perustuote. Olen jo aiemminkin maistanut tätä mainiota viskiä ja nyt uudelleen maistelu antoi pisteet: 90/100.

2) OLD MALT CASK, 10 YO, 2001/2012, 50%
Verrokkina tuolle oikealle pullolle oli pöydässä tämä toinen OMC -sarjalainen, joka siis myös on sherrytynnyrissä kypsytetty. Tämäkin oli oikein mojova ja sherryinen viski. Aina ei tarvitse olla sitä savua ja itse pidänkin monesta hedelmäisestä ja sherryisestä viskistä. Tästäkin siis sherryn lisäksi löytyi hedelmää, nahkaisuutta, merenrantaa, mausteita, tupakkaa ja sitrustakin hivenen. Pitkä hedelmäinen ja sherryinen jälkimaku. Pisteet: 89/100.

3) VÄÄRÄ VYS-PULLOTE, 59.3%
Ja sitten se surullisen kuuluisa ja nykyään harvinainen pullo eli The Wrong One. Tämä on kuulemma lillunut tynnyrissä 10,5 vuotta, mutta silti pistää nenään etikkamaisen voimakkaasti. Nikkanen arvelikin, että tätä tuotosta ei ole edes tarkoitus pullottaa sinällään, vaan se oli hyvin luultavasti menossa johonkin sekoite eli blended -viskiin. Mausta tulikin monelle mieleen tequila ja itse olisin voinut kuvitella, että kyseessä on poikani Rasmuksen Meksikosta tuoma yrttitequila Orendain Reposado. Jo viskin väri kertoo siis, että tämä ei todellakaan ole sherryinen viski, koska niin valkkarimainen väri on kyseessä. Tätä voisi kuvitella tarjoavansa ei-toivotuille vieraille. Tarkennuksena, että tuo Rassen tuoma tequila oli hyvää, mutta jos odottaa viskin olevan viskiä ja se maistuukin tequilalle, niin se onkin silloin eri asia. Tequila tequilana ja viski viskinä. Pisteet: 66/100. Sen takia jopa noinkin hyvät pisteet, että vesi paransi viskiä jonkin verran.

4) SE OIKEA PULLOTE: OLD MALT CASK, 11 YO, 2001/2012, 58.7%
Ja viimeisenä se oikea eli Round 2 -pullote. Ja näkeehän sen jo otsallaan, että ihan eri tuotteesta on kyse eli tumman meripihkan värinen viski tervehtii lasissa. Ja se tuoksumaailmakin on ihan eri sfääreistä. Sherryä ja kuivia hedelmiä, jotka tunkeutuvat joka rööriin pääkopassa. Maussakin tuhdisti sherryä, joka peittää suun kivasti. Myöskin karamelliä ja mausteitakin löytyy. Jälkimaku on pitkä. Tätä maistelisi enemmänkin. Päivän parhaimmat pisteet: 91/100.

Nikkanen kyselikin lopuksi jokaiselta missä järjestyksessä rankkasimme viskit ja ylivoimainen ykkönen kaikilla tuntuikin olevan tuo oikea pullote - tällä vastauksella saimmekin pitää jäsenyytemme seurassa ;-)
Itsekin rankkasin juuri tuon oikean pullotteen ykköseksi ja väärän viimeiseksi, mutta 12 YO ja OMC 10 YO jakoivat eilen kakkossijan. En sillä hetkellä pystynyt päättämään kumpi oli parempaa.

Kiitos VYS ja Punavuoren Ahven tastingistä. Tästä on hyvä jatkaa.

Bunna tasting by Jarkko Nikkanen.
Vasemmassa alakulmassa väärä ja oikea pullote. 

Ruosniemen Panimo Piirimyyjä ja viikonlopun muita maisteluja

Ruosniemen panimon Piirimyyjä

Viikonlopun suurin odotus kohdistui Ruosniemen panimon uusimpaan tuotokseen eli Piirimyyjään. Perjantai-iltana pojat roudasivat ko. kegit pubiin, mutta sitä ei päässyt vielä silloin maistelemaan. Vasta sunnuntaina sai hanasta valutettua maistiaiset tuoppihin. Kuparin värinen olut keskipaksulla vaahdolla varustettuna oli houkuttelevan näköinen. Tuoksussa tuntui sahanpuru ja pihkainen puu. Ihan kuin olisi astunut Luvia Wood'in halliin, joka on täynnä sahatavaraa. Humalaa, hedelmää ja sitrusta löytyi myös mukavasti. Täyteläisestä mausta löytyi myös sitrusta, hedelmää ja humalaa. Ei yhtään häpeä Pikkupomon rinnalla tämä olut. Pisteet: 37/50.

Hanasta tuli myös otettua Stallhagenin Winter Pale Ale'a, joka jäi mielestäni aika kesyksi. Odotin tältä kyllä paljon enemmän. Parempaa silti kuin lagerhötöt. Pisteet: 29/50.

Viskipuolelta tuli maistettua Edradour -tislaamon Ballechin #7, joka on Bordeaux cask matured single malt. Tuoksussa suklaata, nahkaa, tupakkaa, viiniä ja eetteriä. Maussa sitrusta, hedelmää, makeutta ja viinimäisyyttä. Erittäin maistuvainen single malt. Sopi hyvin näin talvi-iltana nautiskeluun. Pisteet: 86/100.

Toisena viskinä maistelin Bunnahabhain -tislaamon Toiteach'ia. Monissa viskinimissä viljellään hirmuisesti gaelin kieltä ja kaikkien kirjoitusasu ei kohtaa ääntämisen kanssa. Tästä en ollut varma miten tämä äännetään, mutta tiskillä istunut herra ystävällisesti kertoi oikean ääntämisasun. Toich se taisi olla. Kiitos hänelle tästä infosta. Viski sinänsä oli ihan mukiinmenevä. Nahkainen, ruohoinen, hieman savuinenkin ja lisänä vielä sitrusta ja makeutta. Bunnalta tulee muutenkin ihan hyviä viskejä. Tästäkin pisteitä annan: 84/100.

Bunnahabhain 1968

Viidessä Pennissä Helsingissä olen katsellut jo pitkään Duncan Taylorin pullottamaa 40-vuotiasta Bunnahabhain 1968'a. Vihdoin ja viimein viikko sitten laitoin rahat tiskiin ja ostin sitten senttilitran. Tislattu siis 1968 ja pullotettu 2008. Tuoksussa karamellia, suklaata, hedelmää, nahkaa ja konjakkia. Maussa hedelmää, suolaisuutta ja puuta. Pitkässä jälkimaussa kypsiä hedelmiä ja suolaisuutta. Nam. Hyvää viskiä kyllä.

Pisteet: n24+t22+f24+b23 = 93/100.

At Viisi Penniä (Helsinki) I've watched many times a bottle of Duncan Taylor's 40 year old Bunnahabhain 1968. At last a week ago I finally decided to buy a dram. It's distilled in 1968 and bottled in 2008. There's caramel, chocolate, fruity, leather and cognac in the nose and fruits, salty and woody in the taste. The long finish had ripe fruits and salt. Very nice whisky.

Points: n24+t22+f24+b23 = 93/100.

Bunnahabhain XXV

Viidestä Pennistä löytyi tällainen herkku: Bunnahabhain XXV eli loogisesti 25 -vuotias herkku. Tummaa meripihkaa värissä eli jo se sai suuni kuolaamaan. Tuoksussa paljon nahkaa ja tupakkaa. Tätä olisi jo pelkästään tämän vuoksi nuuhkinut koko illan. Maussa löytyi karamellia, hedelmiä (ja varsinkin aprikoosia), toffeeta ja makeutta. Kaiken kruunasi pitkä, hedelmäinen, aprikoosinen jälkimaku. Tätä haluan kyllä lisää. Nam. Pisteet: nose24+taste23+finish and aftertaste23+balance23 = 93/100.

At Viisi Penniä restaurant I found this tasty whisky: Bunnahabhain XXV which is obviously a 25 year old single malt whisky. Dark amber colour made my mouth watering. Nose: lots of leather and tobacco. I could've smelled this all through the evening. Taste: caramel, fruits (especially apricot), toffee and sweetness. And the finish was long, fruity and full of apricots. I want this more! Yummy. Points: nose24+taste23+finish and aftertaset23+balance23 = 93/100.

Demon Barbers go well with this whisky:
http://www.youtube.com/watch?v=Qhn6RmubZnI

Bunnahabhain aged 9 years old

Bunnahabhain and Madness.

Just grabbed this from my local booze shop Alko. A small 200 ml advance sample bottle. This is bottled by Douglas Laing and it's from Bunnahabhain distillery. Matured 9 years in a sherry butt from October 2001 to July  2011. First scents I feel are cooged vegs and grass. Then sherry comes in. Also on the palate I can feel caramel and lots of sherry all over the mouth. The finish is very long and also filled with sherry notes. Points: 86/100. Good whisky. Goes well with Madness...

http://en.wikipedia.org/wiki/Bunnahabhain

http://www.youtube.com/watch?v=KwIe_sjKeAY

Uisge2012

How come 12 months go so fast? It was just like yesterday when the Uisge2011 was held at Gallows Bird. This time the whisky festivals were held at Vanha Ylioppilastalo at the centre of Helsinki. Pub environment was perhaps better when it comes to enjoy whisky but VY had more space inside and I assume there weren't any queues outside like last year. I did miss some really interesting items this time but all in all it's great that the powers behind this event had the enthuasism to organize this. Thank You and hope we see you next year.

Me and my wife tasted 14 different single malts (+ Tia tasted also Balvenie 21YO) and had a really great time. I even tore down the stand of Grant's - of course, this was an accident. Believe it or not. Excellent feeling and great that so many foreign whisky experts travelled to Finland just for this happening. Hopefully there will be Uisge2013...

My ratings this evening:
Talisker 25 YO (2005 edition) = 93
Tobermory 15 YO = 92
Highland Park Thor = 90
BenRiach Rioja Wood Finish = 90
Glenmorangie 25 YO = 89
Old Pulteney 21 YO = 88
Glenlivet Guardians = 87
Bruichladdich PC9 = 85
Macmyra Special 07 = 84
Bunnahabhain 32 YO = 81
Isle Of Jura Boutique Barrels = 81
Auchentoshan Bordeaux Cas Matured = 80
Glenlivet Archive 21 YO = 80
Hakushu 12 YO = 73

Congrats to Talisker!

BTW. The gentleman behind Balvenie desk suggested us to taste Port Wood 21 YO and Parmesan cheese together. That sounded a wee bit odd but after tasting I was gobsmacked. Great combination. Thanks for the idea.

Here are some other links about this marvelous event:
http://viskisieppo.blogspot.com/2012/02/siepon-uisge-2012.html
http://smokeonthewater-fin.blogspot.com/2012/02/uisge-2012.html

Whisky tasting at home (19 November 2011)

It's Saturday and I'm tasting some whiskies. You don't have to wander around from pub to pub whenever you want to have a dram. You can do it at home and that's what I'm about to do. I tasted six whiskies and here are my thoughts.

1) Glen Scotia, aged 12 years. Amber-coloured whisky had scents like coffee, cooked vegs, grassy, leather and cereals. On the palate I found maltyness. It had a medium long finish. Points: n19+t19+f20+b19 = 77/100 (that's Grade 7.5).

2) Caol Ila natural cask strength. Nose has scents of leather, tobacco and band-aid while on the palate I noticed peatyness, salt and smoke. Finish was long and peaty. Points: n21+t22+f22+b22 = 87/100 (that's Grade 8.5).

3) Glen Garioch Founder's Reserve. Pale ambered whisky had a scent of fruitiness and honey. Taste was fruity and toffee. Finish was fruity and medium long. Points: n20+t21+f20+b20 = 81/100 (that's Grade 8).

4) Tobermory aged 10 years, new bottling, 46.3%. This was a huge step forward. The old 10 was a bit too boring and light-bodied. This edition had citric, floral and grassy scents but also fruity, honey and salty flavours. Much better than the old one. Points: n20+t21+f22+b21 = 84/100 (that's Grade 8+).

5) Bunnahabhain, aged 12 years, new bottling, 46.3%. I remember the old 12 YO what was 43% and that was good. Then came 40% version and now they've released this 46.3% version. This is awsome. Very deep amber colour and nose has many characters like chocolate, fruity, honey, nutty, spicy and winey. Taste has caramel, coffee, fruity, honey, sweetness and toffee. Excellent whisky. Points: n23+t23+f23+b23 = 92/100 (that's Grade 9).

6) Royal Lochnagar Distiller's Edition batch RL/96 - 9T. I've always like the 12 year old version which was very fruity. This wasn't that good but still very nice. Nose: chocolate, coffee, fruity, honey, winey and after water grassy. Taste: fruity, malty and sweet. Points: n22+t22+f21+b22 = 87/100 (that's Grade 8.5).

The new Bunna 12 YO was the clear winner today.


Dinnae girn an' ging off tae buy a flask.

Bowmore Legend and Old Pulteney Row To The Pole later on...