Uisge 2015

On aika taas viskifestivaaliviikonlopun. Nyt on vuorossa jo viides Uisge. Onko siitä jo noin monta vuotta, kun ensimmäinen festari järjestettiin Espoossa Gallow's Birdissä? Tämän vuotinen on neljäs putkeen Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. Tällä kertaa keskityin vain muutamaan viskiin, koska jouduin kärsimään muutama viikko sitten sellaisen inhotuksen kuin vestibulaarineuroniitti. Vieläkin siis tasapainoelin ei ole täysin kunnossa, jotenka pitää olla tarkkana, ettei nautiskele liikaa. Käytännössä tuo tauti tuntuu samalta kuin tuntemasi pahin känni potenssiin kolme ja sen päälle monen päivän paha krapula. No se siitä ja itse asiaan.

Ensimmäiseksi tutustuin uuteen viskitislaamoon Suomessa eli Valamon luostarin viskeihin. Heiltä maistoin 3-vuotiasta Oloroso -kylvyn saanutta viskiä. Tislattu 2011 ja pullotettu 2015. Karamellimainen, sokerinen, puinen ja sherryinen viski oli odotettua parempi. Ilmoituksen mukaan he aloittivat tislaamisen syksyllä 2014, jotenka mistä tämä 2011 tislaus on peräisin? Just Peat It'in mukaan on kyse siis tästä. Itse viski oli kyllä ihan mainio.

Seuraavaksi käväisin ottamassa maisteluun BenRiachin 35-vuotiaan viskin ja ei tästäkään mitään pahaa sanottavaa. Tuoksussa omenaa, kahvia, hedelmää, hunajaa, tammea, suklaata ja sherryä. Maussa hedelmää, tammea, sherryä, mausteita ja puuta. Hyvää oli. 

Kolmantena yksi omista suosikkitislaamoista eli GlenDronachin 24-vuotias Grandeur. Nahkainen, sherryinen, viinimäinen, hedelmäinen ja vaniljamainenkin viski maistui.  Nam nam.

Neljänneksi halusin jo jotain muuta eli savuakin saa olla mukana. Laphroaigin Highgrove tarjosi hyvän mahdollisuuden maistaa savuakin. Ja oli sitä aika tasapainoisesti tässä. Myöskin turvetta, meren suolaisuutta ja ihanaa savusilakkaakin löytyi. Ei paskempi viski. 

Viimeisenä Bunnahabhainin Ceobanach (piti kysäistä, että miten tämä oikein lausutaan). Bunnan 1963-tislattu 40-vuotias jäi tällä kertaa väliin, mutta oli tämä ihan hyvä korvaava viski. Nahkainen ja parfyyminenkin viski toimisi ihan hyvänä arkiviskinä. 

Pisteet: 
GlenDronach Grandeur = 88/100
BenRiach 35 YO = 86/100
Laphroaig Highgrove = 86/100
Bunnahabhain Ceobanach = 83/100
Valamo 3 YO Oloroso = 81/100

Suuri kiitos taas järjestäjille. On todella hienoa, että tällainen tapahtuma on Suomessa. Porukkaa tuntui olevan paljon liikkeellä ja tuntui, että kyynärpäitä sai ruveta käyttämään, jotta pääsi eteenpäin. Vanha käy vissiin jo pieneksi. Tietysti kiitosta tästä ryysiksestä täytyy varmaan laittaa myös Valviralle ja muille viranomaisille, jotka omalla toiminnallaan ovat mainostaneet tapahtumaa ja saaneet liikkeelle sellaisetkin, jotka normaalisti eivät olisi tulleet paikalle.

Heikki Kähkönen ja Ian Buxton

Uisge2015 klasi. Oli mukavan kokoinen...

Teerenpelin tiski

GlenDronach Grandeur. Nam.

Munkkien tekemää viskiä.

Tähän loppuun lisään linkkejä muihin saitteihin, joissa käsitellään Uisge-aihetta:
http://viskisieppo.blogspot.fi/p/uisge.html

http://mushimalt.blogspot.fi/2015/02/uisge-2015-mushimaltin-kokemana.html?spref=fb

http://viskikonttori.com/2015/02/07/uisge-2015/

Viimeisimmät viskit (the latest whiskies), 4

GlenDronach 1994 (1994/2012)
Tässä yksi suosikkitislaamoistani Skotlannissa. Tislaamo suljettiin (mothballed) 1996, mutta onneksi vuonna 2002 se avattiin uudelleen. Tämä viski on tislattu 1994, kypsytetty Oloroso Sherrytynnyrissä ja pullotettu 2012 ja pitää sanoa, että aivan mahtava viski on kyseessä. Erittäin tummanpunainen väriltään ja tuoksussa paljon juuri sherryä, luumua, hedelmää, nahkaa, tammea ja suklaakonvehteja. Maku on täyteläinen ja sherryinen, mutta samalla myös pehmeän hedelmäinen ja mausteinen. Pitkä, sherryinen ja hedelmäinen jälkimaku kestää pitkään ja lasikin tuoksuu vielä pitkän ajan jälkeen, vaikka tyhjä onkin. GlenDronach ei juurikaan petä.
This is one of my favourite distilleries in Scotland. Distillery was mothballed in 1996 but good news was that it was re-opened in 2002. This whisky was distilled in 1994, matured in Oloroso sherry cask and bottled in 2012. And I have to say that it's a magnificent whisky. Very dark amber coloured whisky has a nose of sherry, plums, fruits, leather, oak and praline. Taste is full-bodied with sherry, fruity and spicy notes. Finish is very long with sherry and fruits all over the palate. And the glass is full of scents long time after it's been emptied. GlenDronach rarely fails you.
P: n24+t24+f23+b24 = 95/100.

Muita viskejä mitä on viime aikoina tullut nautittua:
Other whiskies I've tasted recently:

Teerenpeli 10 YO (20-vuotisjuhlaviski, living cask edition)
Teerenpeli on tällä hetkellä se toinen suomalainen viskitislaamo (Beer Hunter's se toinen) ja nyt heiltä on julkaistu ravintolan juhlaviski eli 20-vuotisjuhlaviski, joka on siis 10-vuotias ja edelleen tynnyrissä kypsyvä eli living cask -viski. Nämä ovat vain ja ainoastaan tarjolla Teerenpeli ravintoloissa. Tämä versio (maistettu Helsingissä, Kampin ravintolassa) on erittäin maukas ja pidän tästä kovasti. Konjakkinen, parfyyminen, suklaakonvehtinen ja tamminen viski kutkuttaa makuhermoja kyllä pitkään. Onnistunut juhlaviski.
Teerenpeli is the other whisky distillery in Finland at the moment (Beer Hunter's being the other) and now they have released a whisky that celebrates the 20 year anniversary of the restaurant. The whisky itself is a 10 year old and you can only find it at Teerenpeli restaurants because it's still in the cask and therefore a so called living cask edition. The one I tasted at Helsinki, Kamppi restaurant had: perfume, cognac, oaky and praline notes. Full-bodied and very nice.
P: n22+t23+f22+b22 = 89/100.

Nikka, Taketsuru 17 YO
Japani on kova viskimaa, vaikka onkin valitettavasti jäänyt itselle pikkaisen tuntemattomammaksi. Taketsuru on 17 -vuotias blended malt eli saman tislaamon tuote, mutta vain eri single malt -vuosikertojen sekoitus. Blended malt termi tunnetaan myös nimillä Pure Malt ja Vatted Malt, mutta ehkä tuo blended malt on helpoin ymmärtää. Tässä viskissä on suklaata, sitrustakin, eetterin tuoksua (muistoja kitarisaleikkauksesta ja kauheista painajaisista, kiitos eetterin), appelsiinin tuoksua ja kun lisäsi vettä, niin myös suklaakonvehdin tuoksu ilmestyi. Maussa taasen tuntui olevan tammea, sherryä, appelsiininkuorta ja savua. Hyvä viski, ei siinä mitään.
Japan produces lots of whisky. Sadly quite unknown to me so far. This Nikka distillery's Taketsuru 17 years old is a blended malt meaning it's a one distillery product combined from different ages. These kind of whiskies are often known as Pure Malt or Vatted Malt but perhaps that Blended Malt describes it best. This whisky has aromas like chocolate, citrus, ether (and memories of adenoidectomy and horrible nightmares thanks to ether anesthesia), oranges and when I added some water also praline. A sip and I tasted oak, sherry, smoke and zest. Nice dram.
P: n22+t22+f23+b22 = 89/100.

Clynelish 1997 (Gordon & MacPhail)

Tämä pullo on yksityisen pullottajan pullottama eli Gordon & MacPhailin, jonka pääkallopaikka sijaitsee Elginissä. Variaatioita näissä yksityisten pullottamissa on kyllä laidasta laitaan ja tämä kuuluu sinne parempaan laitaan. Sherryinen, nahkainen, hedelmäinen, tamminen, mausteinen ja hunajainenkin viski on hyvä. Kyllä tätäkin voisi ostaa pullon omaan kaappiin.
This is bottled by an independent bottler Gordon & MacPhail and their head office locates at Elgin. There are lots of variations in these independent bottles but this one's definitely at the better end of the scale. With sherry, leather, fruity, oaky, spicy and honey notes I quite like this. I wouldn't mind buying a bottle.
P: n21+t22+f22+b21 = 86/100.

Ardbeg 17 YO
En pidä itseäni mitenkään savuhulluna viskiharrastajana, mutta en laita vastaankaan jos sitä savua ja turvetta sieltä löytyy. Ardbeg kuuluu arvostettuihin savuisiin viskeihin ja tämäkin on hyvää.
I don't consider myself daft aboot smoke but I won't say no to smoky and peaty whiskies. Ardbeg is very much respected about those qualities and I have to admit this smoky whisky is good. 
P: n22+t21+f22+b21 = 86/100.

Glenlivet Nadurra bottled 11/2010
Glenlivet on yksi Skotlannin suosituimmista viskeistä maailmassa, mutta itselle tuo ei ole niin kolahtanut. Varsinkin se perus12-vuotias on aika tylsä ja liian päärynäinen. Nadurra-tuoteperhe on kuitenkin Glenlivetiä parhaammasta päästä. 2008 pullotettu versio oli hieno (91 p), mutta ei tämäkään huono ole. Omenainen, suklainen, hunajainen ja vaniljainen.
Glenlivet is one of the most popular Scottish distilleries in the world but to me it's not that important. Especially that basic 12 year old is too boring and too peary. Nadurra is a brand that I like. I've also tasted that 2008 bottled version and it was good (91 p) but this ain't bad either. With notes of apples, chocolate, honey and vanilla.
P: n21+t22+f21+b21 = 85/100.

Glenlivet 1979 (Mackillop's Choice)
Toisena Glenlivettinä myöskin erittäin onnistunut yksityisen pullottajan 1979 tislaama ja 2006 pullottama tisle. Omenainen, toffeinen, tupakkainen ja hedelmäinen hieno viski.
Second Glenlivet I tasted is also very tasty bottled by Mackillop's Choice. Distilled in 1979 and bottled in 2006. Lots of apples, toffee, tobacco, fruity, sweet. Very nice whisky. 
P: n23+t23+f22+b23 = 91/100.

Glenfarclas 30 YO
Glenfarclas tuottaa myös upeita viskejä (mm. 40 YO on upea) ja tämäkään ei poikkea muista. Hedelmäinen ja sherryinen hieno viski.
Glenfarclas also produces great whiskies (e.g. 40 YO which is marvelous) and this one's not an exception. Fruity and sherry flavoured whisky. 
P: n22+t22+f21+b22 = 87/100.

Bruichladdich Port Charlotte An Turas Mor
Tämäkin tislaamo on erittäin tuottelias ja tuntuukin, että uutta viskiä pukkaa joka viikko. Tällä kertaa maistelussa Port Charlotte -brändin tuote (An turas mor tarkoittaa mahtavaa matkaa), jossa siis mukavasti turvetta, savua ja ruohoa.
This distillery seems to produce a new whisky every week. This time it's Port Charlotte An Turas Mor (meaning great journey) with familiar peaty and smoky flavours. 
P: n22+t21+f20+b21 = 84/100.

Balmenach 9 YO (2000/2010) (Duncan Taylor)
Vielä yksi viski tähän osioon. Balmenach vähän tuntemattomampi tislaamo suurelle yleisölle eikä single malteja kauheasti ole liikkeellä kun verrataan esim. Glenlivetiin. Tämä viski on tislattu 2000 ja pullotettu 2010 Duncan Taylorin NC2 -tuotemerkkiin. Kukkainen, savuinenkin, appelsiininkuorinen, marmelaadinen ja hedelmäinen ihan OK viski.
Still one whisky to go. Balmenach distillery is quite unknown to most of the general public and there are not that much single malts available. This one was distilled at 2000 and bottled at 2010 by Duncan Taylor. Floral, smoky, zesty, fruity and very marmalade-flavoured whisky. It's okay. 
P: n22+t20+f21+b21 = 84/100.

Viskejä loman kunniaksi

Viikonlopun ja loman alkamisen kunniaksi lähdimme käymään Black Doorissa ja William K Annankadulla Helsingin keskustassa. Muutamia viskejä tuli siis maisteltua. Annankadun William K varsinkin on viime aikoina nostanut profiiliaan viskien määrässä ja nykyisin sieltä löytyy n. 140-150 erilaista viskiä hyllystä. Hienoa!

Järjestyksessä tuli siis maistettua näitä:

1) Signatory Vintagen pullottama Glenlochy 1980. Tislattu 1980 ja pullotettu 55.3 volttisena vuonna 2006. Tuoksu on hyvin omenainen ja calvadosmainen. Maussa hedelmää, hunajaa ja mausteita. Pisteet: n21+t22+f22+b21 = 86/100.

2) Illan kohokohta oli 1993 pullotettu GlenDronach 1968 Vintage. Vaikea ymmärtää, että tuona vuonna Rollarit tekivät hienon Beggars Banquet levyn ja Beatles White Albumin. Nahkainen, mausteinen ja hyvin sherrymäinen viski tuntui joka makunystyrässä ihunalta. Ainoa miinuspuoli tässä oli jälkimaun pituus. Olisi saanut olla paljon, paljon pidempi. Pisteet: n24+t24+f22+24 = 94/100. Suosittelen maistamaan ennen kuin loppuu. Näitä ei enää taida saada juuri mistään.

3) BenRiach on pullottanut Suomeen ennenkin viskejä ja nyt oli vuorossa William K:lle 2012 pullottama ja 1995 tislattu viski. Tämä 17-vuotias viski oli myöskin sherryinen ja portviininen, mutta myöskin tervapastillia sain esille tuoksusta. Viinimäinen, hedelmäinen ja konjakkimainen tisle. Marsipaaniakin oli jälkimaussa. Pisteet: n23+t23+f23+b23 = 92/100.

4) BenRiachilla jatketaan. Nyt vähän helpompi viski eli 12 -vuotias sherrytynnyrissä kypsytetty viski. Tästä ei sen enempää irronnut (sherryä, parfyymiä, hedelmää), joten pisteetkin jäävät heikommaksi: n22+t21+f20+b21 = 84/100.

5) Ja lisää BenRiachia. Nyt vähän vanhempaa eli 1976 tislattua. Tuolloinhan julkaistiin Rollareilta hieno Black and Blue -levy. Tämä on pullotettu 2007 ja on hedelmäinen ja kumkvattinen, eetterinen ja limemäinen. Kahviakin löysin mausta. Pisteet: n21+t22+f21+b22 = 86/100.

6) Gordon & MacPhailin Glen Mhor 1980 oli sitten vuorossa. Olen yhtä aiempaa eli 1979 versiota maistanut ja en sille kauhean hyviä pisteitä ole antanut eikä tämäkään parempaa ole. Hyvin mieto viski, jossa kurkkua ja sokeria. Tästä ei sen enempää. Pisteet: n19+t20+f18+b18 = 75/100.

Suosittelen siis äkkiä Black Dooriin Helsinkiin maistamaan tuota GlenDronachin 1968 tislattua viskiä.

Pääsiäisen saldoa

Pääsiäinen eli minulle pitkä viikonloppu. Tuli käytyä sekä Viidessä Pennissä että Villissä Wäinössä. Molemmissa on hieno olut- että viskivalikoima. Suosittelen.

Viskipuolelta tuli maistettua Bruichladdichin 1998 sherry Oloroso editionia, joka oli mukavan... sherryinen. Paahteista sokeriakin mukana. Pisteet: 87/100.

Ja sitten GlenDronachin kimppuun. Tästä tislaamosta olen myös aina pitänyt. Monia hienoja viskejä sieltä tullut (mm. 21-vuotias Parliament. Nam). Nyt maistoin GlenDronach 1992 batch #7 versiota, joka on 19-vuotias ja Oloroso Sherry -tynnyrissä kypsynyt. Värihän on aivan mahtava tässä viskissä ja tuoksussa heti tietysti sherryä, mutta myös tammea ja veden lisäämisen jälkeen myös ruudin tuoksua. Maussa kahvia, tammea, viiniä, puuta ja tietysti... sherryä. Upea viski. Pisteet: 92/100. Hyllyyn jäi vielä kutkuttavasti odottamaan 1972 tislattu versio. Mutta se jäi toiseen kertaan...

Olutpuolella tuli maisteltua mm. seuraavia oluita:
Malmgård Proto #1. Pisteet: 38/50
Oud Beersel -panimon Oude Geuze Vieille. Pisteet: 30/50
Laitilan Kievari Kölssi. Pisteet: 29/50
Primatorin yritelmä tehdä English Pale Ale'a. No, ihan hyvinhän se onnistui. Pisteet: 31/50
Walesilaisen Brainsin Barry Island IPA. Hieno IPA siis tämä. Pisteet: 38/50.
Laitilan Imperiaali. Tämä oli kyllä positiivinen yllätys. Rautaa ja verta. Hienoa. Pisteet: 42/50.
Koskipanimon Plevnan Smörre IPA ei kalpene yhtään. Humalainen ja mäntyinen. Pisteet: 42/50.
Stallhagenin Irish Cream Stout jäi vähän kalpeaksi, mutta pubioluena menee hyvin. Pisteet: 30/50.
Beer Hunter'sin panema Mufloni Onward ZPA oli kyllä viikonlopun voittaja. Yritän olla puolueeton, vaikka porilainen olenkin, mutta tässä oli kyllä mukavasti humalaa ja hedelmää. Täyteläinen, hieno olut. Pisteet: 45/50.
Vielä voisi lisätä Nokian Panimon Keisari 66 American Pale Ale. Hieno yritys kokeilla APA'a. Pisteet: 32/50.

Muutama drinksu Maltaisessa Riekossa

Raskaan työviikon jälkeen on aina mukava istua pubissa ja nauttia hyviä oluita ja viskejä, vai mitä? Tällä kertaa eksyin työkavereiden kanssa Maltaiseen Riekkoon, joka sijaitsee Alppilan kaupunginosassa Helsingissä.

Pari viskiä siis tuli maistettua eli ensimmäisenä Auchentoshan Springswood, joka oli erittäin omenainen viski. Mitäpä muutakaan tästä voisi sanoa. Tätä muistaakseni löytyy myös Viking Line'n taxfreestä, mutta onneksi en ostanut viime reissulla tätä. Pisteet: n19+t18+f19+b19 = 75.

Toinen viski oli Glendronachin tislaamon cask strength -versio. Olen aina pitänyt Glendronachista ja varsinkin heidän 21 -vuotias Parliament on jäänyt mieleen. Erittäin hieno viski. Mutta ei tämä cask strength'kään mikään huono ollut. Tuoksussa suklaata, hunajaa, nahkaa ja sherryä. Maussa hedelmää ja sherryä. Upea viski siis tämäkin pitkällä jälkimaulla maustettuna. Pisteet: n22+t22+f23+b22 = 89 pistettä. Hieno viski.

Oluitakin tuli siis maistettua. Ensimmäisenä Suomenlinnan Panimon Hoppe IPA. Mukava illan aloitus, mutta jää kyllä aika miedoksi. Pisteet: 36/50.

Toisena erinomaisen Rogue-panimon Brutal IPA. Mukavasti sitrusta ja hedelmää. Karamelliä unohtamatta. Pisteet: 38/50.

Kolmantena Rogue'n  ihmeellinen chiliolut eli Chipotle Ale. Ei oikein napannut. Paska olut. Pisteet: 25/50.

Kolmantena (taas) Rogue'n Imperial Pilsner. Upea pullo tässä. Kotona tästä tulee upea mehupullo. Oluena tämä oli muutenkin upea. Suosittelen. Pisteet: 38/50.

Ja sitten neljäntenä oluena (EI VOI OLLA TOTTA!) taas Rogue'n olut. Tällä kertaa Hazelnut Brown Nectar. Hieno pähkinäinen olut. Pähkinää joka paikassa. Pisteet: 36/50.

Tulis sitä välillä maistettua muitakin kuin Roguen oluita. Myöskin Traquair'in House Ale -olutta tuli maistettua. Mukava olut. Mitäpä siitä sen enempää. Pisteet: 36/50.

Ilta tuli päätettyä Flying Dogin Snake Dog IPA:an ja Samuel Adamsin Wee Heavy'yn. Molemmat hienoja oluita ja sellaisia, joita ehdottomasti kannattaa maistaa. Pisteet 38/50 ja 36/50.

Upeita oluita ja viskejä siis taas tarjolla.

Few drams at Pikkulintu

Last Friday night at Pikkulintu pub which locates somewhere east from where we stand (Puotila district in Helsinki). Lots of whiskies on the shelves but I was also surprised to see a bottle of single malt from Pori available: Old Buck. That porinian single malt is excellent so when you have the chance to taste that you should have a dram. But now to the other whiskies I had that night.

I had Glenfarclas 175th, Glenlossie 10 YO and Auchentoshan 18 YO American bourbon oak which were okay but the best of the night (excluding Old Buck of course, haha) was GlenDronach 21 YO Parliament. That was just awsome whisky and even a splash of water didn't ruin it at all. The colour of the whisky was deep ruby red and it had a beautiful diamond like feeling when I looked at it. A sniff and there were lots of nutty and sherry scents. Also rumraisins and fudge. Lots of sherry on the palate. Full-bodied whisky with a sherry and nutty long finish. Recommended. Points: nose24+taste24+finish23+balance24 = 95/100.