Kaunis aurinkoinen ja lämmin päivä kruunasi SOPP:in ensimmäisen päivän. Aurinko siis paistoi ja ihmisiä parveili mukavasti laajentuneella festarialueella. Tämä olikin hyvä asia, koska laajennus toi lisää tilaa keskelle. Tarkoituksena oli siis tänään maistella joitakin oluita ja lauantaina jatkaa. Ei kaikkia nameja kerralla viitsi nauttia.
https://www.facebook.com/ruosniemenpanimo
Toisen kesäolusen kimppuun. Samainen panimo Ruosniemestä on tehnyt yhteistyötä toisen porilaisen panimon eli Beer Hunter'sin kanssa ja heiltä tuli yhteispanona 4.5%:nen paikallismatsi eli Kesäderby. Olen samaa mieltä Hunter'sin "isähahmon" eli Mika Heikkisen kanssa, että pienpanimoiden Suomessa pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä. Nujertakaamme yhdessä isojen panimoiden valtaa. Se tulee olemaan erittäin vaikeaa, mutta ehkä vielä joskus markkinoista olisi edes 1/5 pienpanimoilla. Enemmän pienpanimo-oluita siis ostoskoriin. Takaisin Kesäderbyyn. Tuoksussa ensimmäisenä tuli mieleen vihta ja sauna. Johtuuko tuo kesästä vai mistä, mutta saunaan teki mieleni. Maussa oli taasen mukana bitteriä, sitrusta ja humalaa. Raikas kesäolut tämäkin. Pisteitä tälle: 36/50.
http://www.beerhunters.fi/
Tässä välissä oli kiva maistaa myös single malt viskiä. Teerenpelin ständillä oli tarjolla heidän uusinta viskiään eli Kaski -tislausta. Tuoksussa sherryä, karamellia, nahkaa, savua ja toffeeta. Keskitäyteläisessä maussa lääkemäisyyttä, sherryä, viiniä ja sokeria. Keskipitkässä jälkimaussa paljon sherryä. Vettä tämä ei kaivannut yhtään mukaan. Pisteet: n22+t23+f21+b22 = 88/100.
http://www.teerenpeli.com/
Mustialan olutta lasissa ja Tian kädessä informaatiopläjäys panimon oluista... |
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/Yleisopalvelut/Matkailupalvelut/Mustiala/IsoPiippu/Panimo
Myöskin Rekolan Panimo on tehnyt yhteistyötä Panimoyhtiö Hiisin kanssa ja saaneet aikaiseksi oluen nimeltä Kaksi Kotia. Hienosti keksitty nimi. Utuisen kuparin värisessä oluessa on tuoksussa kypsiä hedelmiä ja maussa humalaa, toffeeta ja pähkinää. Ei tämäkään jää yhtään edellisistä. Pisteet: 36/50.
http://www.rekolanpanimo.fi/
http://panimohiisi.fi/
Nyt oli tullut hyviä oluita vastaan, mutta eihän se ollut mikään yllätys, kun suomalaiset pienpanimot yleensäkin osaavat tehdä hyviä oluita. Hollolan Hirven Belgian Hirvi ei ihan aikaisempien oluiden pistemääriin päässyt, mutta en voi sitäkään haukkua mitenkään sen enempää. Tuoksussa hedelmää, hunajaa ja hiivaa ja maussa sitrusta, hedelmää ja vähän happamuutta. Pisteet: 31/50. Hyvää tämäkin oli.
http://www.hollolanhirvi.fi/net/content/view/18/29/
Päivän päätti yksi suosikkioluttyyleistäni eli imperial stout. Tällä kertaa tamperelaisen Plevnan tekemä 8-volttinen Siperia. Tykkään kovasti espressoista, joten tämän oluen ulkonäkö hiveli silmääni ja olihan sille pakko antaa täydet 5 pistettä siitä. Lasissa kun tuntui olevan tuplatriplaespresso: musta olut kahvinvärisellä vaahdolla ja se tuntui kestävän koko oluen juonnin ajan. Tuoksussa paahteisuutta ja lakritsaa. Maussa taasen kahvia, lakritsaa ja rautaa. Se imperial stouteista tuttu verinen maku valtasi suun. Ei niin paljoa kuin monessa muussa saman tyylin oluessa, mutta pikkaisen tässäkin. Täyteläinen olut kerrassaan. Pisteet: 44/50.
http://www.plevna.fi/
LAUANTAI 27.7.
Lauantaina tuli sitten uudestaan lähdettyä tähän mukavaan festariin. Vielä muutama olut piti maistaa.
Ensimmäiseksi tuoppiin helsinkiläisen Panimoravintola Bryggerin Transatlantic Ale. Lapun mukaan siis English American Pale Ale siis kyseessä eli humalaa, sitrusta ja hedelmää samassa tuopissa, kuten yleensäkin apoissa ja ipoissa on. Hyvä ja raikas aloitus lämpimänä päivänä. Pisteet: 34/50.
http://bryggeri.fi/bryggerin-uusin-olut-on-transatlantic-ale/
Suomenlinnan Panimon Fabian Stout oli seuraavana vuorossa. Musta olut, jossa kahvinvärinen vaahto, joka pysyi kivasti mukana koko oluenjuonnin ajan. Paahteisuutta ja lakritsia. Täyteläinen ja kermainen. Pisteet: 39/50.
http://www.panimo.com/etusivu.html
Ja sitten ehkä koko SOPPin paras ylläri. En ole koskaan ollut mikään savuoluiden ylin ystävä, mutta Beer Hunter'sin Savu? Ça Va! (menikö oikein?) oli positiivinen ylläri. Mikan mukaan viskeistä tuttua turvesavua oli nyt käytetty tavanomaisten savustusten sijaan, joten tämä oli äärettömän pehmeästi savustettu eikä iskenyt päin alventtia, kuten jotkut savuoluet tekevät - ainakin minulle. Tuoksussa pekoniakin, mutta voimakkaimmin minulle tuli mieleen uudenvuoden yönä räjäytetyt raketit ja paukut eli se ruudin tuoksu, joka leijailee puolenyön jälkeen vielä pitkään juhlinnan jälkeen. Pisteet: 45/50.
Tämän jälkeen siirryin naapuriständille eli Plevnan oluisiin ja sieltä valitsin Severin Extra IPA:n. Tyypillinen IPA, jossa myöskin sitrusta, hedelmää, humalaa ja männynneulasia suu täynnä. Mutta hyvää sellaista. Pisteet: 36/50.
Viimeisenä maistelin vielä Saimaan Juomatehtaan 8-prosenttinen tuotos Milneburg IPA. Suutuntumaltaan täyteläinen olut oli myös hieno ylläri. Tuoksussa karamellia, hedelmää, hunajaa ja humalaa. Maussa näiden lisäksi myöskin toffeeta. Hieno vahva IPA. Pisteet: 40/50.
http://www.saimaanjuomatehdas.fi/
Oma Top 3 ranking siis näiden kahden päivän ja maistetun 11 oluen osalta oli:
1) Beer Hunter's Savu? Ça Va! = 45/50
2) Plevna Siperia = 44/50
3) Saimaan Juomatehdas Milneburg IPA = 40/50.
Paljon jäi silti maistamatta, mutta hyvä näinkin. Ensi vuonna uudestaan. Kiitos järjestäjille, että tällainenkin festari Suomesta löytyy. SPY kiittää.
Muutama kuva SOPP:ista:
Beer Hunter'sin iloiset "panijat". Kuten näkyy, niin tämä kuva on rakennettu kahdesta epäonnistuneesta otoksesta :-) |
No comments:
Post a Comment