Showing posts with label Whisky. Show all posts
Showing posts with label Whisky. Show all posts

Thursday, 7 January 2021

Game of Thrones Limited Edition

(alunperin julkaistu toisessa blogissani 10.10.2019)

Pari vuotta sitten julkaistiin sarja skottiviskejä, joiden teemana oli TV-sarja Game of Thrones. Itse en ole tuota sarjaa seurannut, joten ei siitä sen enempää, mutta tässä muutama arvio koskien itse viskejä. 

Here’s my 50 cents about Game of Thrones whiskies. First of all, I’m not a fan of the series (at least not yet because I haven’t seen it) but this GoT whisky series looks anyway bloody marvellous even if you aren’t a fan. Here are my ratings from best to worst:

PARHAIMMAT / THE BEST OF THE LOT:

Oban - Bay The Night’s Watch = 89/100
    Colour: Amber
    Nose: Fruity, oaky, cognac (22p)
    Taste: Medium-bodied, oaky, woody, Fruity (23p)
    Finish: Long, fruity and oaky (22p)
    Balance (22p)

Talisker - House Greyjoy = 89/100
    Colour: Amber
    Nose: Band-aid/plaster, sea, seaweed (22p)
    Taste: Full-bodied, peaty, smoky, sea, salty, seaweed (23p)
    Finish: Long, peaty, salty, smoky (22p)
    Balance (22p)

Lagavulin Aged 9 Years - House Lannister = 89/100
    Colour: Amber
    Nose: Band-aid/plaster, peaty,leathery (22p)
    Taste: Full-bodied, smoky, peaty, tarry (23p)
    Finish: Long, peaty, citric (22p)
    Balance (22p)

IHAN HYVÄT / THE QUITE GOOD ONES:

Clynelish - House Tyrell = 85/100
    Colour: Amber
    Nose: Fruity, apples (20p)
    Taste: Full-bodied, fruity, woody (21p)
    Finish: Long and fruity (22p)
    Balance (22p)

Royal Lochnagar - House Baratheon = 85/100
    Colour: Gold
    Nose: Fruity, fruit cake (21p)
    Taste: Medium-bodied, fruity, woody (22p)
    Finish: Medium long and fruity (21p)
    Balance (21p)

Dalwhinnie - Winter’s Frost = 82/100
    Colour: Pale copper
    Nose: Fruity, leathery (21p)
    Taste: Medium-bodied, fruity, oaky (21p)
    Finish: Medium long and fruity (20p)
    Balance (20p)

Cardhu - House Targaryen = 81/100
    Colour: Gold
    Nose: Oaky, ripe fruits (20p)
    Taste: Medium-bodied, oaky, cognac (21p)
    Finish: Long with ripe fruits (21p)
    Balance (20p)

PETTYMYKSET / DISAPPOINTING ONES:

Singleton - House Tully = 77/100
    Colour: Gold
    Nose: Fruity, cucumber (19p)
    Taste: Medium-bodied, fruity, one-sided, citric, pears (19p)
    Finish: Medium long and fruity (20p)
    Balance (19p)

Saturday, 25 October 2014

OlutExpo 2014

Jätetään tuosta otsikosta nyt sitten se tuhma sana eli v***i pois. AVI-Setä muutoin tulee ja on hyvin hyvin vihainen.

OlutExpo oli viime vuoden sijaintipaikasta (Wanha Satama) siirtynyt HBF:stä tuttuun Kaapelitehtaaseen, joka on aikaslailla ankea ja synkeä. Harmi. Perjantaina tuli käytyä ohimennen maistelemassa muutamia oluita ja viskejä.

Matkalla ratikalla Kaapelitehtaalle unohdin hypätä oikealla pysäkillä ulos (ei pitäisi näprätä vehjettään niin keskittyneesti) ja huomasin liian myöhään, että trämmäri se vain jatkoi matkaansa sillan yli tois pual jokke. No, sieltä sitten kävelemään takaisin tuulessa ja viimassa pitäen hatusta kiinni. Uimaan en halunnut enää jos tuuli olis vienyt hattuni...

 Lipun maksettuani ja palttooni (ja hattuni) narikkaan jätettyäni siirryin halliin. Tulin kuitenkin sen verran ajoissa, ettei ruuhkia ehtinyt kertymään, jotenka siirtyminen sujui nopeasti. Yhdeltä kassalta ostin lipun ja toiselta kasan poletteja. Poletit olivat tuttuja jo viime vuoden Exposta ja hyvin toimivat nytkin maksuvälineenä. Tuoppien vaihtopisteessäkään ei ruuhkia vielä tuohon aikaan ollut. Ensimmäiseksi kierros koko paikan läpi ja lopulta päädyin Ruosniemen panimon ständille. Insinööriä teki mieli maistaa, vaikka insinööri itse en ole. Samaa hyömyä kävin läpi myös BrewDogin, Suomenlinnan Panimon, Beer Hunter'sin ja La Trappen oluet. Viskipuolelta taasen Inchmurrin, Highland Park, Port Charlotte, Laphroaig ja Edradour tulivat tutuiksi.

Tässä sen kummemmin erittelemättä, niin iltapäivän nautiskelut:

Oluet:

Ruosniemen Panimo: Insinööri (34/50)
BrewDog: Everyday Anarchy (31/50)
Suomenlinnan Panimo: Diipadaapa (38/50)
Beer Hunter's: Mufloni Hopfen Lager (38/50)
La Trappe: Quadrupel Oak Aged batch #16 (36/50)

Viskit:

Inchmurrin 1996 (Signatory Vintage) (80/100)
Highland Park Dark Origins (87/100)
Port Charlotte Scottish Barley Heavily Peated (87/100)
Laphroaig Pre-Production Sample 12 YO (90/100)
Edradour Barolo Cask matured (89/100)
Laphroaig Cairdeas 2014 (87/100)
Edradour Super Tuscan (91/100)

Paljon jäi maistamatta, mutta hyvä että jotain jää tulevaisuuden varallekin ;-)

Mutta niille, jotka eivät olleet paikalla, muistutuksena, että ensi vuonna kannattaa tulla käymään. Myös muihinkin olut/viski-tapahtumiin. Niitä kun Suomessa on kuitenkin vain kourallinen, niin kannattaa ehdottomasti käydä paikan päällä. 


Monday, 13 October 2014

Glenlivet The Master Distiller's Reserve

Viskigate'n innoittamana heti maanantaina piti kaataa lasiin sitä ihteään eli #viski ä. Glenlivet on yksi maailman suosituimmista single malt -viskeistä, mutta itselle se ei ole koskaan ollut kärkiviskejä. Varsinkin se myydyin eli perus12-YO ei oikein iske. Tämä nyt maistamani eli Master Distiller's Reserve on ehdottomasti parempi. Pullote on alunperin ollut ns. Travel retail -pullo eli löytyypi monestakin tax free'stä, mutta myös muualtakin. 
Tuoksu on monipuolinen ja sisältää IMHO mm. Omenoita, sitrusta, kukkia, hedelmiä, hunajaakin, tammea, puuta, parfyymiä ja ehkä hitusen verran savuakin. Hyvin vähän kylläkin.

Makuelämyksenä taasen on tammea ja hedelmiä. Liköörimäinenkin on.

Pisteet: tuoksu 22 + maku 20 + jälkimaku 20 + balanssi 20 = pisteet yhteensä 82/100.

Ei mikään huippu, mutta näin arki-illan viskiksi ihan mukiin menevä. Kirjaimellisesti.

Glenlivet is one of the most popular single malts in the world but to me it has never been my favourite. Especially the basic 12 YO. This Master Distiller's Reserve is definitely better than the 12 YO. This was originally bottled only for travel retail but nowadays it is available in whisky shops. 

Nose: IMHO I find apples, citrus, floral notes, fruits, honey, oak, wood, perfume and perhaps a wee bit of smoke too. 

Taste: oaky and fruity. Liquor-like in some way. 

Points: nose 22 + taste 20 + finish 20 + balance 20 = 82/100.



Thursday, 2 October 2014

Talisker Dark Storm

(Fin)

Pitkästä aikaa taas blogin kimpussa. Siitä onkin aivan liian pitkä aika, kun viimeksi tänne jotain skriivailin. 

Nyt otetaan maisteluvuoroon Talisker Dark Storm. Tämä tislaamo on yksi suosikeistani ja varsinkin 10-vuotias versio on upea. Varsinkin se vanha pullote n. 10 vuoden takaa.

Tämä pullote ilman ikämerkintää julkaistiin 2013 alussa.

Tuoksussa on laastaria, nahkaa, tammea, meren tuoksua, tupakkaa, palanutta puuta, kypsiä hedelmiä ja taustalla myöskin savua. Maussa hedelmää, savua, puuta ja mausteita, jotka tulevat esille myös jälkimaussa.

Hyvä ja tasapainoinen viski, vaikka ei tämän tislaamon parhaimmistoon kuulukaan.

(Eng)

It's been a while since I last posted here. Now it's Talisker Dark Storm in the glass. This distillery is one of my favourite ones.

Dark Storm was introduced in the early 2013.

On the nose I find band-aid, ripe fruits, leather, oak, sea, spices, tobacco, burnt wood and hint of smoke. On the palate there's fruits, smoke, wood and spices.  Those spices keep linger on the finish.

A good whisky nevertheless not one of their best ones.

Pisteet/points: n21+t22+f21+b22 = 86/100.

Http://www.malts.com/index.php/en_row/Our-whiskies/Talisker

Thursday, 27 February 2014

Viimeisimmät viskit (the latest whiskies), 4

GlenDronach 1994 (1994/2012)
Tässä yksi suosikkitislaamoistani Skotlannissa. Tislaamo suljettiin (mothballed) 1996, mutta onneksi vuonna 2002 se avattiin uudelleen. Tämä viski on tislattu 1994, kypsytetty Oloroso Sherrytynnyrissä ja pullotettu 2012 ja pitää sanoa, että aivan mahtava viski on kyseessä. Erittäin tummanpunainen väriltään ja tuoksussa paljon juuri sherryä, luumua, hedelmää, nahkaa, tammea ja suklaakonvehteja. Maku on täyteläinen ja sherryinen, mutta samalla myös pehmeän hedelmäinen ja mausteinen. Pitkä, sherryinen ja hedelmäinen jälkimaku kestää pitkään ja lasikin tuoksuu vielä pitkän ajan jälkeen, vaikka tyhjä onkin. GlenDronach ei juurikaan petä.
This is one of my favourite distilleries in Scotland. Distillery was mothballed in 1996 but good news was that it was re-opened in 2002. This whisky was distilled in 1994, matured in Oloroso sherry cask and bottled in 2012. And I have to say that it's a magnificent whisky. Very dark amber coloured whisky has a nose of sherry, plums, fruits, leather, oak and praline. Taste is full-bodied with sherry, fruity and spicy notes. Finish is very long with sherry and fruits all over the palate. And the glass is full of scents long time after it's been emptied. GlenDronach rarely fails you.
P: n24+t24+f23+b24 = 95/100.

Muita viskejä mitä on viime aikoina tullut nautittua:
Other whiskies I've tasted recently:

Teerenpeli 10 YO (20-vuotisjuhlaviski, living cask edition)
Teerenpeli on tällä hetkellä se toinen suomalainen viskitislaamo (Beer Hunter's se toinen) ja nyt heiltä on julkaistu ravintolan juhlaviski eli 20-vuotisjuhlaviski, joka on siis 10-vuotias ja edelleen tynnyrissä kypsyvä eli living cask -viski. Nämä ovat vain ja ainoastaan tarjolla Teerenpeli ravintoloissa. Tämä versio (maistettu Helsingissä, Kampin ravintolassa) on erittäin maukas ja pidän tästä kovasti. Konjakkinen, parfyyminen, suklaakonvehtinen ja tamminen viski kutkuttaa makuhermoja kyllä pitkään. Onnistunut juhlaviski.
Teerenpeli is the other whisky distillery in Finland at the moment (Beer Hunter's being the other) and now they have released a whisky that celebrates the 20 year anniversary of the restaurant. The whisky itself is a 10 year old and you can only find it at Teerenpeli restaurants because it's still in the cask and therefore a so called living cask edition. The one I tasted at Helsinki, Kamppi restaurant had: perfume, cognac, oaky and praline notes. Full-bodied and very nice.
P: n22+t23+f22+b22 = 89/100.

Nikka, Taketsuru 17 YO
Japani on kova viskimaa, vaikka onkin valitettavasti jäänyt itselle pikkaisen tuntemattomammaksi. Taketsuru on 17 -vuotias blended malt eli saman tislaamon tuote, mutta vain eri single malt -vuosikertojen sekoitus. Blended malt termi tunnetaan myös nimillä Pure Malt ja Vatted Malt, mutta ehkä tuo blended malt on helpoin ymmärtää. Tässä viskissä on suklaata, sitrustakin, eetterin tuoksua (muistoja kitarisaleikkauksesta ja kauheista painajaisista, kiitos eetterin), appelsiinin tuoksua ja kun lisäsi vettä, niin myös suklaakonvehdin tuoksu ilmestyi. Maussa taasen tuntui olevan tammea, sherryä, appelsiininkuorta ja savua. Hyvä viski, ei siinä mitään.
Japan produces lots of whisky. Sadly quite unknown to me so far. This Nikka distillery's Taketsuru 17 years old is a blended malt meaning it's a one distillery product combined from different ages. These kind of whiskies are often known as Pure Malt or Vatted Malt but perhaps that Blended Malt describes it best. This whisky has aromas like chocolate, citrus, ether (and memories of adenoidectomy and horrible nightmares thanks to ether anesthesia), oranges and when I added some water also praline. A sip and I tasted oak, sherry, smoke and zest. Nice dram.
P: n22+t22+f23+b22 = 89/100.

Clynelish 1997 (Gordon & MacPhail)

Tämä pullo on yksityisen pullottajan pullottama eli Gordon & MacPhailin, jonka pääkallopaikka sijaitsee Elginissä. Variaatioita näissä yksityisten pullottamissa on kyllä laidasta laitaan ja tämä kuuluu sinne parempaan laitaan. Sherryinen, nahkainen, hedelmäinen, tamminen, mausteinen ja hunajainenkin viski on hyvä. Kyllä tätäkin voisi ostaa pullon omaan kaappiin.
This is bottled by an independent bottler Gordon & MacPhail and their head office locates at Elgin. There are lots of variations in these independent bottles but this one's definitely at the better end of the scale. With sherry, leather, fruity, oaky, spicy and honey notes I quite like this. I wouldn't mind buying a bottle.
P: n21+t22+f22+b21 = 86/100.

Ardbeg 17 YO
En pidä itseäni mitenkään savuhulluna viskiharrastajana, mutta en laita vastaankaan jos sitä savua ja turvetta sieltä löytyy. Ardbeg kuuluu arvostettuihin savuisiin viskeihin ja tämäkin on hyvää.
I don't consider myself daft aboot smoke but I won't say no to smoky and peaty whiskies. Ardbeg is very much respected about those qualities and I have to admit this smoky whisky is good. 
P: n22+t21+f22+b21 = 86/100.

Glenlivet Nadurra bottled 11/2010
Glenlivet on yksi Skotlannin suosituimmista viskeistä maailmassa, mutta itselle tuo ei ole niin kolahtanut. Varsinkin se perus12-vuotias on aika tylsä ja liian päärynäinen. Nadurra-tuoteperhe on kuitenkin Glenlivetiä parhaammasta päästä. 2008 pullotettu versio oli hieno (91 p), mutta ei tämäkään huono ole. Omenainen, suklainen, hunajainen ja vaniljainen.
Glenlivet is one of the most popular Scottish distilleries in the world but to me it's not that important. Especially that basic 12 year old is too boring and too peary. Nadurra is a brand that I like. I've also tasted that 2008 bottled version and it was good (91 p) but this ain't bad either. With notes of apples, chocolate, honey and vanilla.
P: n21+t22+f21+b21 = 85/100.

Glenlivet 1979 (Mackillop's Choice)
Toisena Glenlivettinä myöskin erittäin onnistunut yksityisen pullottajan 1979 tislaama ja 2006 pullottama tisle. Omenainen, toffeinen, tupakkainen ja hedelmäinen hieno viski.
Second Glenlivet I tasted is also very tasty bottled by Mackillop's Choice. Distilled in 1979 and bottled in 2006. Lots of apples, toffee, tobacco, fruity, sweet. Very nice whisky. 
P: n23+t23+f22+b23 = 91/100.

Glenfarclas 30 YO
Glenfarclas tuottaa myös upeita viskejä (mm. 40 YO on upea) ja tämäkään ei poikkea muista. Hedelmäinen ja sherryinen hieno viski.
Glenfarclas also produces great whiskies (e.g. 40 YO which is marvelous) and this one's not an exception. Fruity and sherry flavoured whisky. 
P: n22+t22+f21+b22 = 87/100.

Bruichladdich Port Charlotte An Turas Mor
Tämäkin tislaamo on erittäin tuottelias ja tuntuukin, että uutta viskiä pukkaa joka viikko. Tällä kertaa maistelussa Port Charlotte -brändin tuote (An turas mor tarkoittaa mahtavaa matkaa), jossa siis mukavasti turvetta, savua ja ruohoa.
This distillery seems to produce a new whisky every week. This time it's Port Charlotte An Turas Mor (meaning great journey) with familiar peaty and smoky flavours. 
P: n22+t21+f20+b21 = 84/100.

Balmenach 9 YO (2000/2010) (Duncan Taylor)
Vielä yksi viski tähän osioon. Balmenach vähän tuntemattomampi tislaamo suurelle yleisölle eikä single malteja kauheasti ole liikkeellä kun verrataan esim. Glenlivetiin. Tämä viski on tislattu 2000 ja pullotettu 2010 Duncan Taylorin NC2 -tuotemerkkiin. Kukkainen, savuinenkin, appelsiininkuorinen, marmelaadinen ja hedelmäinen ihan OK viski.
Still one whisky to go. Balmenach distillery is quite unknown to most of the general public and there are not that much single malts available. This one was distilled at 2000 and bottled at 2010 by Duncan Taylor. Floral, smoky, zesty, fruity and very marmalade-flavoured whisky. It's okay. 
P: n22+t20+f21+b21 = 84/100.





Monday, 30 December 2013

Viimeisimmät viskit, osa 2

Joulu se tuli ja meni. Vyöhön joutui tekemään lisää reikiä kärkipäähän ja uudeksivuodeksi pitää varmaan (taas kerran) luvata se kuntoremppa, joka (jälleen kerran) jää tekemättä. Sitä ennen nokka kohti Björneä ja Beer Hunter'sia. Itse mr. Heikkinen ei ollut paikalla, joten viskiturinat jäivät tällä kertaa vähiin. Paikalla oli kuitenkin iloisia ja mukavia Hunter'sin työntekijöitä, joten ei valittamista. Listaan taas viskit omastas mielestäni parhaimmasta huonoimpaan.

Bruichladdich Port Charlotte PC8
Bruichladdichin tislaamo Islay'n saarella tuottaa monia hienoja viskejä ja Port Charlotte -sarja on yksi niistä. Nimi siis viittaa saarella olleeseen tislaamoon, joka oli toiminnassa 1829-1929. Monet viskidiggarit vannovat Islay -saaren viskien nimeen juuri niiden karaktäärin eli turpeen ja savun vuoksi. Kaikki Islay -viskit silti eivät ole tuollaisia, joten muunlaisiakin makuvivahteita onneksi löytyy. Itse en ole mikään hardcore savu/turve-fani, vaikkakin pidän monesta tuon tyylin viskistä. Pidän paljon myös mm. sherryisistä viskeistä. PC8 on myös savuinen ja turpeinen, mutta ei kuitenkaan ole mikään turvepläjäys naamaan. Tuoksussa on savun ja turpeen lisäksi myös hitunen sitrusta, hedelmää ja nahkaa. Maussa taasen hunajaakin tuntui olevan taustalla. Pitkä ja turpeinen jälkimaku. Pisteet: n22+t23+f22+b22 = 89/100.
Bruichladdich Port Charlotte
Port Charlotte PC8

BenRiach 18 YO Gaja Barolo Wood Finish
BenRiachiltakin tulee mielenkiintoisia ja monipuolisia viskejä myyntiin ja tämä 18-vuotias maistui myös itselleni. Tuoksussa ja maussa nahkaa, lääkemäisyyttä, tammea, vaniljaa, viinimäisyyttä ja puuta. Pitkä ja tamminen jälkimaku. Pisteet: n23+t22+f22+b22 = 89/100.
BenRiach

Edradour Ballechin #8 (Sauternes Cask matured)
Edradour on Skotlannin pienin tislaamo ja heillä on tämä Ballechin -sarja, jossa turpeiset viskit finistellään erilaisissa tynnyreissä. Ranskalaisissa sauternes -viinitynnyreissä kypsytetty viski oli myös onnistunut. Tuoksussa turvetta, savua ja makeutta sekä sitruunaakin. Maussa lisäksi suolaisuutta, tervaisuutta ja viinimäisyyttä. Pisteet: n22+t22+f22+b22 = 88/100.
Edradour

Edradour Ballechin #5 (The Marsala Cask finish)
Toinen Ballechin testissä. Marsalasta Wikipedia sanoo: "Marsala on väkevöity viini, jota tuotetaan Marsalan kaupungin ympärysalueilla Sisiliassa, Italiassa." Merenpihkan värinen viski on hedelmäinen, hieman sherryinenkin ja tietenkin viinimäinen. Taustalta löytyy myös sitä turvetta ja savuakin, mutta se on todellakin vain siellä taustalla. Pisteet: n21+t22+f21+b22 = 86/100.

Bruichladdich Octomore Futures (2002/2008)
Bruichilta tulee myös tämä Octomore -sarja, joka on heidän mukaansa super heavily peated. Tässä on taas käytetty hyväksi bourbon -tynnyreitä (Buffalo Trace). Valkoviinin värinen viski on todellakin savuinen ja turpeinen ja merensuolainen tuoksultaan ja maultaan. Nahkaa ja tervaakin on. Pitkässä jälkimaussa on savua ja tervaa. Ei yllä silti kärkeen tässä kisassa. Pisteet: n21+t20+f21+b20 = 82/100.
Bruichladdich Octomore

Dalmore Spey Dram (Season 2011)
Tähän Dalmoren Dram-sarjaan kuuluvat myös Tay Dram, Dee Dram ja Tweed Dram. Perusviskiähän tämä tuntuu olevan. Kahvinen, ruohoinen, hunajainen ja hedelmäinen helppo viski. Pisteet: n19+t18+f17+b17 = 71/100.
Dalmore Spey Dram

Monday, 25 November 2013

Viimeisimmät viskit, osa 1

Hojo hojo! Arviointivihkoon on muutama viski taas tarttunut ja voisin ne purkaa tähän nopeilla nooteilla (parhaimmista pisteistä huonoimpaan).

Arran Madeira Wine Cask Finish
Tumman meripihkan värinen viski on tuoksultaan kypsän hedelmäinen, mausteinen, vaniljainen, viinimäinen ja puinen. Maussa tulee esille myöskin hedelmää, mausteita, toffeeta, viiniä ja puuta. Jälkimakukin on pitkä ja viinimäinen. Pisteet: n22+t23+f22+b22 = 89/100. 

Edradour Burgundy Cask Matured Batch #2 (d 12/2003, b 7/2012)
Kyseessä siis Skotlannin pienin tislaamo ja heidän erinäisten tynnyrikypsytysten sarjassa vuorossa Burgundy Cask. Tuoksussa nahkaa, tammea, viinimäisyyttä ja puuta. Maussa luumua, hunajaa, viiniä ja kypsiä hedelmiä. Täyteläinen suutuntuma ja pitkä viinimäinen jälkimaku. Pisteet: n22+t22+f21+b22 = 87/100. 

Bowmore 1982 Vintage Release (1982/2011)
Täyteläinen viski monienkin viskiharrastajien arvostamalta Islayn saarelta - itse en ole ihan niin daft aboot Islay, vaikka savuviskeistä myöskin pidän ;-)  Tällä kertaa ei kuitenkaan mikään savupommi kyseessä, vaan tuoksussa karamelliä, suklaata, suolaisuutta ja tuoretta kurkkua. Maussa hedelmää, suolaa, savua ja vaniljaa. Jälkimaku pitkä ja suolainen. Kyllä Bowmore hyviä viskejä osaa tehdä. Pisteet: n21+t22+f22+b21 = 86/100. 

Kilkerran Sherry Wood
Uusin tislaamo Campbeltownissa on Glengyle'n tislaamo ja heiltä tuleepi Kilkerran -nimistä viskiä. Tuoksussa tammea, sherryä ja savua. Maussa hedelmää, sherryä ja savua. Keskipitkä jälkimaku myös pitää sherryä sisällään. Ihan miellyttävä sherryviski. Pisteet: n21+t22+f21+b22 = 86/100. 

Mortlach 21 YO (Gordon & MacPhail)
Tuoksussa kahvia, nahkaa, pientä savuisuuttakin ja vaniljaa. Maussa hedelmää, sherryä ja vaniljaa. Jälkimaku keskipitkä ja hedelmäinen. Pisteet: n21+t21+f20+b20 = 82/100. 

Balvenie Golden Cask Aged 14 Years, Caribbean Rum Cask
Balveniet ovat yleensä erittäin laadukkaita viskejä, mutta tämä jää pikkaisen etäisemmäksi minulle. Tuoksussa omenaa, sitrusta ja voita. Maussa sitrusta, hedelmää ja vaniljaa. Keskipitkä jälkimaku. Ei oikein tee sen ihmeellisempää vaikutusta. Pisteet: n21+t21+f19+b20 = 81/100. 

Scapa 2001/2013 (Gordon & MacPhail)
Auringonlaskun värinen viski ei kauheasti isompia värinöitä aiheuttanut. Tuoksussa omenaa, hedelmää ja meren suolaisuutta. Maussa sitrusta, sherryä ja vaniljaa. Pisteet: n19+t21+f19+b20 = 79/100. 

Knockando 12 YO
18-vuotiaskaan versio ei tehnyt kauheata vaikutusta ja tämä 12-vuotiaskaan ei poikkea tuosta. Voinen tuoksu ja maku. Seassa pikkaisen hunajaa ja vaniljaa. Jää vähän tylsäksi viskiksi, on sarjassa "ihan OK - ei huono, mutta ei mikään superkaan". Pisteet: n20+t19+f20+b20 = 79/100. 

Glen Garioch Highland Tradition
Tämä tuntuu olevan hutaisten tehty taxfree-markkinoille. Kuparinvärinen viski on aika heikko joka osa-alueeltaan. Tuoksussa ruohoa ja maussa voita ja vaniljaa keskipitkällä jälkimaulla varustettuna. Pisteet: n18+t19+f18+b19 = 74/100. 

In English look at www.legless-scotsman.com



Friday, 30 August 2013

VYS:n Bunnahabhain -tasting 29.8.2013

Viskin Ystävien Seuran 1-vuotisjuhlan kunniaksi seura päätti hankkia itselleen juhlapullotteen. Pitkien mietintöjen jälkeen päätyivät Bunnahabhain -nimiseen tislaamoon eli tarkoituksella ei ihan niin päivänselvään savupommiin kuin esim. Ardbeg tai Laphroaig. Seuran puheenjohtaja Jarkko Nikkonen piti eläväisen esitelmän tämän pullotteen matkasta Skotlannista Suomeen ja miten asiat voidaan Skotlannin päässä ryssiä. Douglas Laing hoiti juhlaviskin pullottamisen ja osasi sössiä tynnyrin numerosarjan kaksi viimeisinä numeroa väärin päin ja matkaan lähti siis aivan väärä tynnyri täynnä väärää tavaraa. Alkoonkin tuo pullosarja ehti jo tulla myyntiin, kunnes Nikkanen huomasi jo pulloa paketista ottaessaan, että nyt on joku sössinyt ja pahasti. Pullossa piti olla kunnon sherryinen tisle, mutta väristä päätellen tilalla olikin jotain aivan muuta. Selvittelyjen jälkeen VYS vihdoin ja viimein sai oikean pullon Alkon hyllyille ja nyt nämä kaksi pullotetta olivatkin pääaiheena torstain tastingissä Helsingissä Punavuoren Ahvenessa (jossa muutenkin on hyvä viskivalikoima hyllyllä). Kun kerran tällainen mahdollisuus tuli maistaa molempia, niin eihän sitä tilaisuutta voinut jättää käyttämättä. Kuriositeettina pitää vielä mainita, että Douglas Laing -yhtiön omistavat veljekset riitautuivat (eikös veljeksien kuulukin riidellä?) tämän väärän viskin pullottamisen jälkeen, niin firma jakautui kahteen osaan: Douglas Laingin rinnalle tuli Hunter Laing, joka sai jaossa tuon Old Malt Cask -brändin. Eli uusi ja se oikea pullote on siis Hunterin pullottama.

Neljä Bunnaa: 12 YO, OMC 10 YO, Väärä ja Oikea VYS 11 YO.
Kattauksessa oli näiden kahden viskin lisäksi vielä yksi Douglas Laingin pullottama Old Malt Cask - sarjan pullo sekä tislaamon oma nykyinen versio 12 -vuotiaasta viskistä.

Vasemmalta oikealle:

1) 12 YO (46.3%).
Bunna teki hienon tempun tuodessaan markkinoille uudistetun perustuotteensa. Edellinen versio eli se 40% versio jäi aika mitäänsanomattomaksi verrattuna esim. sitä edelliseen Westering Home -versioon, joka oli 43%. Tämä uusi pullote on erittäin maukas, hedelmäinen, mausteinen, toffeinen, karamellinen ja täyteläinen. Hieno perustuote. Olen jo aiemminkin maistanut tätä mainiota viskiä ja nyt uudelleen maistelu antoi pisteet: 90/100.

2) OLD MALT CASK, 10 YO, 2001/2012, 50%
Verrokkina tuolle oikealle pullolle oli pöydässä tämä toinen OMC -sarjalainen, joka siis myös on sherrytynnyrissä kypsytetty. Tämäkin oli oikein mojova ja sherryinen viski. Aina ei tarvitse olla sitä savua ja itse pidänkin monesta hedelmäisestä ja sherryisestä viskistä. Tästäkin siis sherryn lisäksi löytyi hedelmää, nahkaisuutta, merenrantaa, mausteita, tupakkaa ja sitrustakin hivenen. Pitkä hedelmäinen ja sherryinen jälkimaku. Pisteet: 89/100.

3) VÄÄRÄ VYS-PULLOTE, 59.3%
Ja sitten se surullisen kuuluisa ja nykyään harvinainen pullo eli The Wrong One. Tämä on kuulemma lillunut tynnyrissä 10,5 vuotta, mutta silti pistää nenään etikkamaisen voimakkaasti. Nikkanen arvelikin, että tätä tuotosta ei ole edes tarkoitus pullottaa sinällään, vaan se oli hyvin luultavasti menossa johonkin sekoite eli blended -viskiin. Mausta tulikin monelle mieleen tequila ja itse olisin voinut kuvitella, että kyseessä on poikani Rasmuksen Meksikosta tuoma yrttitequila Orendain Reposado. Jo viskin väri kertoo siis, että tämä ei todellakaan ole sherryinen viski, koska niin valkkarimainen väri on kyseessä. Tätä voisi kuvitella tarjoavansa ei-toivotuille vieraille. Tarkennuksena, että tuo Rassen tuoma tequila oli hyvää, mutta jos odottaa viskin olevan viskiä ja se maistuukin tequilalle, niin se onkin silloin eri asia. Tequila tequilana ja viski viskinä. Pisteet: 66/100. Sen takia jopa noinkin hyvät pisteet, että vesi paransi viskiä jonkin verran.

4) SE OIKEA PULLOTE: OLD MALT CASK, 11 YO, 2001/2012, 58.7%
Ja viimeisenä se oikea eli Round 2 -pullote. Ja näkeehän sen jo otsallaan, että ihan eri tuotteesta on kyse eli tumman meripihkan värinen viski tervehtii lasissa. Ja se tuoksumaailmakin on ihan eri sfääreistä. Sherryä ja kuivia hedelmiä, jotka tunkeutuvat joka rööriin pääkopassa. Maussakin tuhdisti sherryä, joka peittää suun kivasti. Myöskin karamelliä ja mausteitakin löytyy. Jälkimaku on pitkä. Tätä maistelisi enemmänkin. Päivän parhaimmat pisteet: 91/100.

Nikkanen kyselikin lopuksi jokaiselta missä järjestyksessä rankkasimme viskit ja ylivoimainen ykkönen kaikilla tuntuikin olevan tuo oikea pullote - tällä vastauksella saimmekin pitää jäsenyytemme seurassa ;-)
Itsekin rankkasin juuri tuon oikean pullotteen ykköseksi ja väärän viimeiseksi, mutta 12 YO ja OMC 10 YO jakoivat eilen kakkossijan. En sillä hetkellä pystynyt päättämään kumpi oli parempaa.

Kiitos VYS ja Punavuoren Ahven tastingistä. Tästä on hyvä jatkaa.

Bunna tasting by Jarkko Nikkanen.
Vasemmassa alakulmassa väärä ja oikea pullote. 

Wednesday, 24 July 2013

It's jazz, jazz, jazz (mm. Glenfiddich 40 YO)

Viime viikko tuli vietettyä Porissa jazzaillen, kavereita moikaten, Yyterissä polskien, pubeja kiertäen. Porilaisena olen ylpeä Porista - en pelkästään kulttuurin puolesta, vaan myös oluesta ja viskistä. Beer Hunter's ja Ruosniemen Panimo pitävät lippua korkealla. Tällä kertaa maistelin muutamia tosi hienoja oluita ja viskejä Porissa, mutta ei niistä sen enempää. Tai no, ehkä sen verran, että sellaiset Beer Hunter'sin spesiaalipullotteet tuli maistettua kuin Otava Factory (tätä löytyi Ravintola Panimon hanasta Otava Factory -keikkateltan vierestä) ja Riemun ja Rappion Ryyppy -olut, jota saa taasen Satakunnan Museon kahvilasta. Tämä näyttely pitää kyllä ehtiä katsomaan ennen kuin se loppuu.

http://www.pori.fi/kulttuuri/satakunnanmuseo/uutiset/2013/04/riemunjarappionryyppy-alkoholinhistoriaamuseossa.html

Beer Hunter'sista pitää nostaa esille harvinaisempi viski eli Glenfiddich 40 YO. Tämä Rare Collection -sarjaan kuuluva viski on pullotettu 23.10.2000 (eli tislaus on siis taskulaskinta hyväksi käyttäen tapahtunut vuonna 1960) ja Huntersissa on pullo numero 196/600. Ruusunpunaisen värinen viski on tuoksultaan sitruksinen, hedelmäinen, nahkainen, tupakkainen ja toffeinen. Makuelämys on mielestäni hedelmäinen, mausteinen, makea ja viinimäinen. Tuoksu on mielestäni parempi kuin maku. Jälkimaku on keskipitkä ja hedelmäinen ja viinimäinen. Pisteet: n23+t20+f21+b21 = 85/100. Pisteet eivät tässä tapauksessa ole ne tärkeimmät. Olit sitten mitä mieltä tahansa, niin tällaiset viskit kuuluvat niihin, joita kannattaa ehdottomasti maistaa, kun tilaisuus siihen tulee. On hyvin luultavaa, että toista kertaa et tällaisiin törmää.

http://www.masterofmalt.com/whiskies/glenfiddich-40-year-old-whisky/

Sunday, 26 May 2013

Viikonlopun maistelusaldo

Maanantaina on tiedossa TYHY-päivä, joten oli pakko päästä perjantaina ottamaan muutama rentouttava, jotta tuo edessä oleva arkiviikon aloitus unohtuisi taka-alalle. Black Door tällä kertaa osoitteena. Löytyyhän sieltä riiliäkin. Sillä oli hieno aloittaa viikonloppu. Kyseessä Dark Starin Revelation. Kuparinruskeassa oluessa oli tuhti vaahto ja sitä olisi pitempääkin ihaillut. Jano vain alkoi painaa päälle sen verran kovasti, että pakko oli ottaa hörppy. Tuoksussa ja maussa oli paljon humalaa ja hedelmää, joten kivan raikas olut oli kyseessä. Kokonaispisteet: 39/50.
http://darkstarbrewing.co.uk/revelation/

Kyytipojaksi otin pari senttiä Highland Parkin Lokia.Tämä on 15 -vuotias pullote ja jatkoa viikinkiaiheisille viskeille HP:lla (The Valhalla Collection). Tuoksussa ja maussa on paljon suolaisuutta. Myös nahkaa ja savuakin löytyy vaniljan ja hedelmien täytteeksi. Pisteet: n22+t23+f22+b22 = 89/100.
http://www.highlandpark.co.uk/the-tasting-room/valhalla-collection/loki

 Sitten piti saada jotain vähän tuhdimpaa. Durhamin panimon Temptation Russian Stout siis pöytään. 10-volttinen stout kuulosti hyvältä ja ei se pettänyt. Musta olut kätki sisälleen paahteisuutta, lakritsaa, savuisuutta ja mausteita. Täyteläinen ja kermainenkin. Upea olut. Nämä tuhdit stoutit ovat aina hyviä. Pisteet: 40/50.
http://www.durhambrewery.co.uk/bottles/temptation.aspx

Viskissä siirryin uusimpaan Islay -saaren tislaamoon eli Kilchomaniin ja sen viimeisimmän pullotteen eli Loch Gorm'in kimppuun. Meri ja suolaisuus siis jatkuivat lasissa. Nahkaa ja laastaria unohtamatta. Täyteläinen viski, jossa pitkä savuinen ja suolainen jälkimaku. Löytyi sieltä kyllä vähän hedelmääkin taustalta. Tämän kanssa pystyi helposti kuvittelemaan itsensä meren rannalle. Pisteet: n23+t23+f22+b23 = 91/100.
http://kilchomandistillery.com/updates-from-the-team/launch-loch-gorm

Ja stoutin makuun kun pääsin, niin pakko jatkaa samalla eli kyseessä kaverin mukaan Porterhouse'n Plain Porter, mutta hän ei ollut varma asiasta. Tiskiltä pöytään on niin pitkä matka, että tuollainenkin tieto saattaa haihtua matkan varrella päästä :-) Paahteisuutta ja lakritsaa kuitenkin löytyi. Hieno olut tämäkin. Pisteet: 38/50.

Kolmas viski oli Gordon & MacPhailin pullottama Aberfeldy 1990/2010. Hedelmää ja tupakkaa tuoksussa ja maussa. Monesti nämä yksityisten pullottamat viskit ovat pettymyksiä, mutta ei todellakaan aina. Tämä on pienoinen pettymys. Yksipuolinen viski, jolle pisteet: n20+t20+f19+b19 = 78/100.
http://www.gordonandmacphail.com/connoisseurs-choice/connoisseurs-choice-aberfeldy-distilled-1990-strength-43-17.html

Kotimatkalla eksyin vielä Angleterreen maistamaan toista riiliä eli Sunny Republic'in Dorset Crossia. Mukava olut tämäkin illan päätteeksi. Pähkinäinen bitter saapi 34/50 pistettä.
http://www.sunnyrepublic.com/
 
Lauantaina sitten kotosalla maistoin innolla uutta Rekolan panimon tuotosta eli Munkintietä. Trappistit ovat lähellä sydäntäni, joten odotukset tätä olutta kohtaan oli korkealla.  Tuoksussa kyllä löytyi banaania ja hedelmää eli niitä tuoksuja, joita yleensä tummissa trappisteissakin on. Löysin sieltä muutakin eli mm. karamellia ja toffeetakin. Suutuntuma oli kevyempi kuin odotin, jopa pikkaisen vetinen. Ei nyt huippupisteitä saa, mutta ihan hyvät 33/50. Täyteläisempää saisi mielestäni olla, mutta silti kaikenkaikkiaan ei paskempi. Pitää silti ostaa ainakin yksi pullo kypsymään pidemmäksi aikaa. Maistellaan uudestaan vaikka sitten syksyllä.
http://www.rekolanpanimo.fi/munkintie/

Ruoan kanssa tuli maistettua Beer Here'n Helmuth The Dog, josta ei sen kummempaa. Vähän tylsähkö olut, joten ei sille 30/50 enempää voi antaa.

Että tällaista tällä kertaa. Lopuksi Rolling Stonesia taasen kerran ja biisi Sticky Fingers -levyltä. Mick Taylor heittää upean soolon sillä levyllä ja nyt 40 vuoden jälkeen taas pitkästä aikaa hänet on kutsuttu soittamaan tutun soolon. Lisää tällaista: http://www.youtube.com/watch?v=ZTu9typQyUQ

Sunday, 19 May 2013

Longrow Peated Campbeltown Malt

Muutto siis takana ja ensimmäiset vieraat kävivät rillaamassa makkaraa, jota Tiki ja Jutikin mainostaa televisiossa. Tuparilahjana tuli iloisena yllätyksenä mm. Springbankin Longrow peated. Pullo tuli laitettua hyllylle odottamaan ja ensimmäisenä pitikin mennä grillauksen kimppuun. Ja pitää sanoa, että tulee kyllä Weberillä hyvät pihvit ja makkarat. Ja hiiligrillihän sen olla pitää, vai mitä? Noh, illan mittaan sitten päästiin Longrow'hun käsiksi. Hieno kullanoljenkeltainen väri viskissä ja paksut jalat/kyyneleet lasin pinnalla. Viskin tuoksu oli myöskin miellyttävän turpeinen ja savuinen. Ei tullut sellaista tunnetta, kuin olisi iskenyt naamaa turvekasaan. Taustalta tuli myös hienosti esille hedelmää, joten ei turve peittänyt kaikkea alleen. Maku on täyteläinen ja mukana savun, turpeen ja suolaisuuden lisäksi lisää hedelmää ja vaniljaa. Pitkä jälkimaku täydensi hyvin viskin kokonaisuuden. Pisteitä tuli pläjäytettyä näin eli tuoksusta 22, mausta 22, jälkimaku 21 ja kokonaisbalanssi 21 eli yhteensä 86/100 pistettä. Jonkun sivuston mukaan tämä on täsmälleen samaa kuin Longrow CV ja toisen mukaan taas, että "this is replacing CV" eli korvaako vain CV:n uudella tuotteella vai onko samaa tavaraa vain eri nimellä?

Harmi muuten, ettei Campbeltown'issa enää ole niin paljon tislaamoja kuin hyvinä wanhoina aikoina, mutta hyvä näinkin.

http://www.springbankwhisky.com/
http://en.wikipedia.org/wiki/Springbank_distillery

Mielenkiintoinen nippelitieto: "Springbank is one of only two distilleries in Scotland to perform every step in the whisky making process, from malting the barley to bottling the spirit, on same premise."

Taustalla Rolling Stones rokkaa (edelleenkin vaikka bändin perustamisesta on jo varmaan 100 vuotta) soittaen hienoa biisiä Sticky Fingers -levyltä eli Bitch'iä. Vieraana tässä on Foo Fightersin Dave Grohl.

http://www.youtube.com/watch?v=_rAfpg9pVrg

Sunday, 3 February 2013

Uisge 2013

Perjantaina suunnistin kolmansiin Uisge -festareihin Suomessa. Ensimmäinenhän pidettiin 2011 Espoossa Gallows Bird -pubissa, mutta se osoittautui liian pieneksi ympäristöksi. Messujen suosio kun yllätti kaikki. Viime vuonna sitten ensimmäisen kerran tämä järjestettiin Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. On hienoa huomata, että tämä upea viskimessu on tullut tosi suosituksi ja perjantainakin illansuussa oli jo aika ryysistä tiskien edessä. Mutta hyvin silti pystyi esim. juttelemaan Skotlannista asti tulleiden tislaamojen edustajien kanssa. Suuri kiitos järjestäjille tästä hienosta tilaisuudesta. Toivottavasti tämä ilo jatkuu vielä vuosia eteenpäin.

Ray McIntosh (Tullamore Dew)
Suomen Mallaswhiskyseuran presidentti Mika Jansson sai myös houkuteltua meikäläisen osallistumaan irkkuviski-tastingiin. Tullamore Dew'n Ray McIntosh pitikin erittäin eläväisen puolituntisen ja olin iloinen, että tuli osallistuttua tähän. Paljon uutta tietoa irlantilaisista viskeistä tuli tässä esille. Ja ehkä onkin hyvä aina välillä astua mukavuusboxista ulos ja tutustua kunnolla myös muiden maiden viskeihin.

Oli myös mukava turista Viskisiepon ja Mikan kanssa - mistäs muustakaan kuin viskeistä. 

Seuraavat 17 viskiä siis tuli maisteltua perjantaina (paremmuusjärjestyksessä):

Bunnahabhain 37 YO (Old & Rare) = 94/100 (illan ylivoimaisesti paras viski. Upea)
Glenmorangie Ealanta = 88/100
Dalmore 18 YO = 86/100
Glengoyne 18 YO = 85/100
Mortlach 1989 (Mackillop's Choice) = 85/100
Balvenie Single Barrel 15 YO = 84/100 
Glengoyne 14 YO Single Cask = 84/100
Caol Ila Young & Feisty (The Gibbon's Provenance) = 83/100Clynelish 23 YO (The First Editions) = 82/100
Longmorn 12 YO (Distillery Labels by Gordon & MacPhail) = 82/100
Tullamore Dew 12 YO = 81/100
Arran Cask Strength 12 YO = 80/100
Ledaig 10 YO (new bottle) = 80/100
Ledaig 1994 (Gordon & MacPhail) = 80/100
Tullamore Dew = 80/100
Littlemill 21 YO (The First Editions) = 79/100
Imperial 1990 (Mackillop's Choice) = 78/100

Että tällaisia tuli maisteltua. Paljon paljon jäi vielä maistelematta, mutta ehkä sitten myöhemmin...

Uisgesta muualla:
http://viskisieppo.blogspot.fi/2013/02/uisge-2013-siepon-kokemana.html

http://smokeonthewater-fin.blogspot.fi/2013/02/uisge-2013.html

https://plus.google.com/photos/110444193281158227741/albums/5840408060247940849?banner=pwa

http://whiskylandlord.weebly.com/1/post/2013/02/uisge-2013.html

http://maltwhiskyobserver.blogspot.fi/2013/02/uisge-2013-festival-in-helsinki.html




Friday, 30 November 2012

Bunnahabhain 1968

Viidessä Pennissä Helsingissä olen katsellut jo pitkään Duncan Taylorin pullottamaa 40-vuotiasta Bunnahabhain 1968'a. Vihdoin ja viimein viikko sitten laitoin rahat tiskiin ja ostin sitten senttilitran. Tislattu siis 1968 ja pullotettu 2008. Tuoksussa karamellia, suklaata, hedelmää, nahkaa ja konjakkia. Maussa hedelmää, suolaisuutta ja puuta. Pitkässä jälkimaussa kypsiä hedelmiä ja suolaisuutta. Nam. Hyvää viskiä kyllä.

Pisteet: n24+t22+f24+b23 = 93/100.

At Viisi Penniä (Helsinki) I've watched many times a bottle of Duncan Taylor's 40 year old Bunnahabhain 1968. At last a week ago I finally decided to buy a dram. It's distilled in 1968 and bottled in 2008. There's caramel, chocolate, fruity, leather and cognac in the nose and fruits, salty and woody in the taste. The long finish had ripe fruits and salt. Very nice whisky.

Points: n24+t22+f24+b23 = 93/100.


Saturday, 10 November 2012

Glenfarclas Aged 40 Years

Annankadun William K:n hyllyltä tuli bongattua tämä 40 v Glenfarclas. Pidän kovasti Glenfarclasin tuotoksista ja heti piti tämäkin saada maisteluun. Varsinkin kun hinta ei mikään päätä huimaava ole, kun vertaa joihinkin muihin 40 v viskeihin.

Ulkonäkö: tummaa syvää meripihkaa. Hieno väri.

Tuoksu: Ensinuuhkaisuna voimakkaan konjakkinen. Suklaata ja kahviakin löytyy sekä hedelmiä ja pähkinää. 22 pistettä

Maku:  Täyteläinen viski, jossa karamellia, hedelmää, makeutta ja puuta. 24 pistettä.

Jälkimaku: Pitkä, hedelmäinen ja konjakkinen jälkimaku. 23 pistettä.

Balanssi: Tuoksu ja maku toimivat hyvin yhteen. Tasapainoinen viski. 22 pistettä.

Yhteensä 91/100 pistettä.

Enpä ole vielä antanut yhdellekään maistamalleni Glenfarclasille alle 80 pistettä. Hieno tislaamo, ei muuta voi sanoa. 


At William K Annankatu I saw Glenfarclas 40 year old bottle on the shelf. I very much like this distillery and I had to have a dram of it. Especially when the price wasn't too high when compared to other 40 year old whiskies.

Colour: beautiful deep dark amber

Nose: first sniff gave lots of cognac. Then chocolate, coffee, fruits and nuts. 22 points.

Taste: caramel, fruits, sweet and wood. Full-bodied. Very nice. 24 points.

Finish: long and fruity with cognac. 23 points

Balance: 22 points.

Points: 91/100.

I haven't yet tasted a Glenfarclas whisky that I gave less than 80 points. Great distillery.

Saturday, 3 November 2012

Bunnahabhain XXV

Viidestä Pennistä löytyi tällainen herkku: Bunnahabhain XXV eli loogisesti 25 -vuotias herkku. Tummaa meripihkaa värissä eli jo se sai suuni kuolaamaan. Tuoksussa paljon nahkaa ja tupakkaa. Tätä olisi jo pelkästään tämän vuoksi nuuhkinut koko illan. Maussa löytyi karamellia, hedelmiä (ja varsinkin aprikoosia), toffeeta ja makeutta. Kaiken kruunasi pitkä, hedelmäinen, aprikoosinen jälkimaku. Tätä haluan kyllä lisää. Nam. Pisteet: nose24+taste23+finish and aftertaste23+balance23 = 93/100.

At Viisi Penniä restaurant I found this tasty whisky: Bunnahabhain XXV which is obviously a 25 year old single malt whisky. Dark amber colour made my mouth watering. Nose: lots of leather and tobacco. I could've smelled this all through the evening. Taste: caramel, fruits (especially apricot), toffee and sweetness. And the finish was long, fruity and full of apricots. I want this more! Yummy. Points: nose24+taste23+finish and aftertaset23+balance23 = 93/100.

Demon Barbers go well with this whisky:
http://www.youtube.com/watch?v=Qhn6RmubZnI


Sunday, 7 October 2012

Highland Park 18 Years Old distilled in 1956

Beer Huntersissa Porissa tuli tilaisuus maistaa sellaistakin herkkua kuin Highland Park 18 Years old distilled in 1956. Sitä oli jäänyt pieni liru vielä pulloon ja pakkohan sitä oli maistaa. Sen verran sitä sai lasin pohjalle, että siitä jonkin sortin analyysejä ja pisteytyksiä pystyi tekemään. Tuoksussa oli paljon nahkaa ja myös parfyymiä. Tuoksu oli aika täyteläistä ja tuntui mukavalta nenässä. Maussa oli paljon hedelmää, hunajaa ja toffeeta. Keskipitkä jälkimaku toi esiin myös tuon nahkaisuuden. Tämä on siis 1970-luvun pullote (1974?), joten tällaisiin on aina pakko käydä kimppuun kuin sika limppuun, kun sellainen tulee eteen. Historian havinaa aina näissä pullotteissa. Hyvää, mutta ei se nyt mitään maailman parasta ollut :-)
Pisteet: tuoksu 23 + maku 22 + jälkimaku 21 + balanssi 22 = 88/100.

At Beer Hunters in Pori I had a chance of tasting this tasty dram: Highland Park 18 years old distilled in 1956. They had a small amount of it left on the bottle so I had to taste this. There was enough of it to make some kind of an analysis. After first sniff there were lots of leather in it. Also perfume. Very full and it felt good on the nose. On the palate I tasted fruits, honey and toffee. Medium long aftertaste brought that leather back again. This is a 1970's bottling (1974?) so whenever you have a chance of tasting these then go for it. You can see history go pass your eyes when you taste these old bottlings. It was good but it wasn't the best you've tasted :-)
Points: nose 23 + taste 22 + finish and aftertaste 21 + balance 22 = 88/100.

Sunday, 10 June 2012

Glengoyne Aged 21 Years

Saturday night and Glengoyne 21 year old. Bloody brilliant. This amber coloured old whisky was something I've wanted for many years and now I've got it. Two centilitre's into the glass and a sniff. Fruits, nutty, sherry, spices and sweetness. Very good indeed. Shut your eyes and you could imagine yourself inside a warehouse sniffing a barrel. Full-bodied whisky with caramel, fruity, sherry, sweet and ripe fruity taste. Long and sherry filled finish. Excellent whisky. A great dram. Points: nose23+taste23+finish22+balance23. Total points: 91/100.

Lauantai-ilta ja lasissa Glengoyne'n 21-vuotiasta viskiä. Tätä meripihkan väristä viskiä olen halunnutkin maistaa jo pitkään ja nyt vihdoin ja viimein sitä on edessäni. Pari senttilitraa lasiin ja pitkä nuuhkaisu. Hedelmää, pähkinää, sherryä, mausteita ja makeutta. Oikein mukavaa. Voisin kuvitella olevani Glengoyne'n varastolla nuuhkaisemassa tätä suoraan tynnyristä jos vain suljen silmäni ja annan mielikuvituksen lentää. Täyteläisessä maussa on karamelliä, hedelmää, sherryä, makeutta ja kypsiä hedelmiä. Jälkimaku on pitkä ja sherrytäyteinen. Mahtava viski. Upea drämi. Pisteet: tuoksu23+maku23+jälkimaku22+balanssi23. Kokonaispisteet: 91/100.

BTW, that's Robbie Hughes in the background. The distillery manager of Glengoyne.
Ja muuten, taustalla on Robbie Hughes, Glengoyne'n tislaamon johtaja.


Glengoyne distillery profile by Singlemalt.tv
Part 1: http://www.youtube.com/watch?v=Ja_jPZlh_qA&list=PL71F910A105855FE7&index=9&feature=plpp_video
Part 2: http://www.youtube.com/watch?v=RmCdU7jda5o&list=PL71F910A105855FE7&index=8&feature=plpp_video
Part 3: http://www.youtube.com/watch?v=Jx5Vrh5Mg3c&list=PL71F910A105855FE7&index=10&feature=plpp_video
Part 4: http://www.youtube.com/watch?v=3L-HLreTcuE&list=PL71F910A105855FE7&index=11&feature=plpp_video

Glengoyne (official site):
http://www.glengoyne.com

Glengoyne (Wikipedia):
http://en.wikipedia.org/wiki/Glengoyne_Distillery


Tuesday, 24 April 2012

Old Buck 2005/2012, 6YO (41.1%)

Poikkeuksellisesti 41.1% Old Buck versio, joka tislattu 25.10.2005 ja pullotettu 26.3.2012 ja kypsytetty Bourbon-tynnyrissä nro 6. Jostain oudosta syystä volttimäärä on alle "normaalin" Old Buckin ja siihen ei selitystä vielä ole tiedossa. Myöskin toinen outo, makuun liittyvä juttu, on se että vaikka kypsytys on tapahtunut Bourbon-tynnyrissä, niin maussa ja tuoksussa voimakkaasti tulevat esille rommirusina, madeira-viini, hedelmät ja hunaja. Tosi viininen. Etikettikin on käynyt läpi uudistautumisen. Hieno viski siltikin ja tässä kai on sitä viskimagiikkaa parhaimmillaan, kun lopputulos on muuta kuin odotetaan.

Oddly only 41.1% Old Buck released. Hard to say why it's not the "normal" Old Buck ABV this time. Distilled 25.10.2005 and bottled 26.3.2012. Matured in Bourbon barrel no 6. The other odd thing relates to aromas and flavours: despite Bourbon-barrel influence there are lots of rumraisins and Madeira wine in nose and taste. Also fruits and honey. Very winey-like Old Buck. Also the label's been redesigned. Very nice whisky and maybe this is a perfect example of whisky magic as the resulted whisky is different what you've been expecting.


Pisteet/points: n23+t22+f21+b21=87/100 (kouluarvosana 8.5)

Saturday, 14 April 2012

Mortlach 15 YO (Gordon & MacPhail)

Mortlach and Mike Oldfield
Today I purchased this bottle from our booze shop Alko. Before this I've tasted five Mortlach's and given ratings between 84-89 points. This is no exception. Very good single malt. Amber coloured whisky has fruity, sweet, soapy and tobacco aromas. It's medium-bodied and on the palate I taste fruits, oak, sherry and toffee. Sweet and very nice whisky indeed. Points: nose22+taste23+finish21+balance22 = 88/100 (9-).

Tulipa ostettua tänään Alkosta pullo Mortlachia. Ennen tätä olen maistanut viittä eri Morttia ja arviot ovat olleet välillä 84-89 pistettä. Eipä tämäkään tee poikkeusta. Hyvä single malt. Meripihkan värinen viski, jossa tuoksussa hedelmää, makeutta, saippuaakin sekä tupakkaa. Maussa taasen hedelmää, tammea, sherryä ja toffeeta. Makea ja hyvä viski. Pisteet: tuoksu22+maku23+jälkimaku21+balanssi22 = 88/100 (kouluarvosana 9-).

Mike Oldfield and friends playing Tubular Bells. I remember seeing this in 1978 or something like that on Finnish TV. Brilliant.

Mike Oldfield ja kamut soittamassa Tubular Bellsiä. Muistaakseni tuli telsusta 1978 paikkeilla.  Upea teos.

http://www.youtube.com/watch?v=t9A60e16SvM

Saturday, 24 March 2012

Bunnahabhain aged 9 years old

Bunnahabhain and Madness.
Just grabbed this from my local booze shop Alko. A small 200 ml advance sample bottle. This is bottled by Douglas Laing and it's from Bunnahabhain distillery. Matured 9 years in a sherry butt from October 2001 to July  2011. First scents I feel are cooged vegs and grass. Then sherry comes in. Also on the palate I can feel caramel and lots of sherry all over the mouth. The finish is very long and also filled with sherry notes. Points: 86/100. Good whisky. Goes well with Madness...

http://en.wikipedia.org/wiki/Bunnahabhain

http://www.youtube.com/watch?v=KwIe_sjKeAY