SOPP Helsinki 2015

Eilen eli siis keskiviikkona 22.7. minulla oli edessä pikainen visiteeraaminen Helsingin SOPP:issa "kesäisessä" säässä. Onneksi ei sentään satanut. Ensisilmäys listaan antoi kuvan, että paljon oli ipoja ja apoja ja saisoneita tarjolla. Harmi, ettei tällä kertaa ollut esim. uusia imperial stouteja tarjolla (Siperia taisi olla ainoa listalla oleva). No, ei väliksi. Pääasia, että uusia oluita sai maistella. Niitä maistelinkin sitten vain seitsemän kappaleen edestä. Tässä pienet kuvaukset ja arviot:

Beer Hunter's - Belgi-IPA: hedelmäisen mangoinen IPA. Ei onneksi tavanomainen humalahumaus. Kivan erilainen. Pisteet: 38/50.

Hopping Brewsters - Double Warthog: Hedelmäisen täyteläinen ja kermainen. Pähkinää ja toffeeta mukana. Siirappinen. Iltapäivän paras. Pisteet: 42/50.

Radbrew - I'll Get Me Browncoat: perusbitteriä, jossa pähkinää. Ihan kiva. Pisteet: 33/50.

Mathildedalin Panimo - Teijo: Sitruksinen ja hedelmäinen IPA humalaa unohtamatta. Pisteet: 33/50.

Ruosniemen Panimo (Hiisin kera) - Konttorirutto Barley Wine: Täyteläinen, hieman savuinen, hedelmäinen, makea, toffeinen, pähkinäinen. Hieno barli. Pisteet: 40/50.

Rekolan Panimo - Orange county sheriff: Appelsiininkuorinen ja raikas. Pisteet: 37/50.

Jädraås bryggeri - Sällskapsöl: Perusbitter. Pisteet: 33/50.

Ja tähän loppuun joitain kuvia keskiviikolta:

SOPP Helsinki 2013

TORSTAI 25.7.

Kaunis aurinkoinen ja lämmin päivä kruunasi SOPP:in ensimmäisen päivän. Aurinko siis paistoi ja ihmisiä parveili mukavasti laajentuneella festarialueella. Tämä olikin hyvä asia, koska laajennus toi lisää tilaa keskelle. Tarkoituksena oli siis tänään maistella joitakin oluita ja lauantaina jatkaa. Ei kaikkia nameja kerralla viitsi nauttia.

Ensimmäisen olusen nautinkin Ruosniemen Panimon ständillä. Sihteeriä siis lasiin. Meripihkan värinen ja utuinen olut sisälsi tuoksussa kesäistä niittyä ja mangoa. Hedelmäinen olut oli erittäin raikas. Keskitäyteläisessä maussa taasen kukkaa ja hedelmää ja kermaisuuttakin. Erittäin hyvä kesäolut ja jopa avovaimoni Tia piti tästä erittäin paljon, vaikkei hän oluista yleensä pidäkään. Kuulemma olisi voinut juoda tätä vaikka koko tuopillisen. Pisteet: 38/50.

https://www.facebook.com/ruosniemenpanimo

Toisen kesäolusen kimppuun. Samainen panimo Ruosniemestä on tehnyt yhteistyötä toisen porilaisen panimon eli Beer Hunter'sin kanssa ja heiltä tuli yhteispanona 4.5%:nen paikallismatsi eli Kesäderby. Olen samaa mieltä Hunter'sin "isähahmon" eli Mika Heikkisen kanssa, että pienpanimoiden Suomessa pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä. Nujertakaamme yhdessä isojen panimoiden valtaa. Se tulee olemaan erittäin vaikeaa, mutta ehkä vielä joskus markkinoista olisi edes 1/5 pienpanimoilla. Enemmän pienpanimo-oluita siis ostoskoriin. Takaisin Kesäderbyyn. Tuoksussa ensimmäisenä tuli mieleen vihta ja sauna. Johtuuko tuo kesästä vai mistä, mutta saunaan teki mieleni. Maussa oli taasen mukana bitteriä, sitrusta ja humalaa. Raikas kesäolut tämäkin. Pisteitä tälle: 36/50.

http://www.beerhunters.fi/

Tässä välissä oli kiva maistaa myös single malt viskiä. Teerenpelin ständillä oli tarjolla heidän uusinta viskiään eli Kaski -tislausta. Tuoksussa sherryä, karamellia, nahkaa, savua ja toffeeta. Keskitäyteläisessä maussa lääkemäisyyttä, sherryä, viiniä ja sokeria. Keskipitkässä jälkimaussa paljon sherryä. Vettä tämä ei kaivannut yhtään mukaan. Pisteet: n22+t23+f21+b22 = 88/100.

http://www.teerenpeli.com/

Mustialan olutta lasissa ja Tian
kädessä informaatiopläjäys panimon oluista...

Ja takaisin oluiden pariin. Oltiinhan olutfestareilla. Kuninkaankartanon Panimo Mustialassa oli uusi tuttavuus itselleni. Sitä siis maistamaan. Listalla oli monta hauskannimistä olutta, kuten Jatsityttö, Torppari, Häähumu jne, mutta päädyin kahden kesäoluen jälkeen portteriin. No, ovathan portteritkin ja muut tummat ihan yhtä hyviä kesäoluita siinä kuin pilsit ja lageritkin, joten kaikki käy. Tyyki 20 on portteri, joka on joulukuussa 2012 pantu olut ja jonka nimi kaiketi viittaa kantavierrepitoisuuteen (20%). Musta olut oli tosi lakritsinen tuoksultaan ja maultaan kaakaota unohtamatta. Täyteläinen ja kermainen. Pisteet: 38/50.

http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/Yleisopalvelut/Matkailupalvelut/Mustiala/IsoPiippu/Panimo

Myöskin Rekolan Panimo on tehnyt yhteistyötä Panimoyhtiö Hiisin kanssa ja saaneet aikaiseksi oluen nimeltä Kaksi Kotia. Hienosti keksitty nimi. Utuisen kuparin värisessä oluessa on tuoksussa kypsiä hedelmiä ja maussa humalaa, toffeeta ja pähkinää. Ei tämäkään jää yhtään edellisistä. Pisteet: 36/50.

http://www.rekolanpanimo.fi/
http://panimohiisi.fi/

Nyt oli tullut hyviä oluita vastaan, mutta eihän se ollut mikään yllätys, kun suomalaiset pienpanimot yleensäkin osaavat tehdä hyviä oluita. Hollolan Hirven Belgian Hirvi ei ihan aikaisempien oluiden pistemääriin päässyt, mutta en voi sitäkään haukkua mitenkään sen enempää. Tuoksussa hedelmää, hunajaa ja hiivaa ja maussa sitrusta, hedelmää ja vähän happamuutta. Pisteet: 31/50. Hyvää tämäkin oli.

http://www.hollolanhirvi.fi/net/content/view/18/29/

Päivän päätti yksi suosikkioluttyyleistäni eli imperial stout. Tällä kertaa tamperelaisen Plevnan tekemä 8-volttinen Siperia. Tykkään kovasti espressoista, joten tämän oluen ulkonäkö hiveli silmääni ja olihan sille pakko antaa täydet 5 pistettä siitä. Lasissa kun tuntui olevan tuplatriplaespresso: musta olut kahvinvärisellä vaahdolla ja se tuntui kestävän koko oluen juonnin ajan. Tuoksussa paahteisuutta ja lakritsaa. Maussa taasen kahvia, lakritsaa ja rautaa. Se imperial stouteista tuttu verinen maku valtasi suun. Ei niin paljoa kuin monessa muussa saman tyylin oluessa, mutta pikkaisen tässäkin. Täyteläinen olut kerrassaan. Pisteet: 44/50.

http://www.plevna.fi/




LAUANTAI 27.7. 

Lauantaina tuli sitten uudestaan lähdettyä tähän mukavaan festariin. Vielä muutama olut piti maistaa.

Ensimmäiseksi tuoppiin helsinkiläisen Panimoravintola Bryggerin Transatlantic Ale. Lapun mukaan siis English American Pale Ale siis kyseessä eli humalaa, sitrusta ja hedelmää samassa tuopissa, kuten yleensäkin apoissa ja ipoissa on. Hyvä ja raikas aloitus lämpimänä päivänä. Pisteet: 34/50.

http://bryggeri.fi/bryggerin-uusin-olut-on-transatlantic-ale/


Suomenlinnan Panimon Fabian Stout oli seuraavana vuorossa. Musta olut, jossa kahvinvärinen vaahto, joka pysyi kivasti mukana koko oluenjuonnin ajan. Paahteisuutta ja lakritsia. Täyteläinen ja kermainen. Pisteet: 39/50.

http://www.panimo.com/etusivu.html

Ja sitten ehkä koko SOPPin paras ylläri. En ole koskaan ollut mikään savuoluiden ylin ystävä, mutta Beer Hunter'sin Savu? Ça Va! (menikö oikein?) oli positiivinen ylläri. Mikan mukaan viskeistä tuttua turvesavua oli nyt käytetty tavanomaisten savustusten sijaan, joten tämä oli äärettömän pehmeästi savustettu eikä iskenyt päin alventtia, kuten jotkut savuoluet tekevät - ainakin minulle. Tuoksussa pekoniakin, mutta voimakkaimmin minulle tuli mieleen uudenvuoden yönä räjäytetyt raketit ja paukut eli se ruudin tuoksu, joka leijailee puolenyön jälkeen vielä pitkään juhlinnan jälkeen. Pisteet: 45/50.

Tämän jälkeen siirryin naapuriständille eli Plevnan oluisiin ja sieltä valitsin Severin Extra IPA:n. Tyypillinen IPA, jossa myöskin sitrusta, hedelmää, humalaa ja männynneulasia suu täynnä. Mutta hyvää sellaista. Pisteet: 36/50.

Viimeisenä maistelin vielä Saimaan Juomatehtaan 8-prosenttinen tuotos Milneburg IPA. Suutuntumaltaan täyteläinen olut oli myös hieno ylläri. Tuoksussa karamellia, hedelmää, hunajaa ja humalaa. Maussa näiden lisäksi myöskin toffeeta. Hieno vahva IPA. Pisteet: 40/50.

http://www.saimaanjuomatehdas.fi/


Oma Top 3 ranking siis näiden kahden päivän ja maistetun 11 oluen osalta oli:
1) Beer Hunter's Savu? Ça Va! = 45/50
2) Plevna Siperia = 44/50
3) Saimaan Juomatehdas Milneburg IPA = 40/50.

Paljon jäi silti maistamatta, mutta hyvä näinkin. Ensi vuonna uudestaan. Kiitos järjestäjille, että tällainenkin festari Suomesta löytyy. SPY kiittää.

Muutama kuva SOPP:ista:

Beer Hunter'sin iloiset "panijat".
Kuten näkyy, niin tämä kuva on
rakennettu kahdesta epäonnistuneesta
otoksesta :-)